Kuurous – ei pelkkä kuuloaistin vamma

post thumb
Yleistä
kirjoittanut Maria/ 03 Nov 2016

Kuurous – ei pelkkä kuuloaistin vamma

Kuurous määritellään lääketieteellisesti kuuloelinten aistivammaksi, joka estää puheen ymmärtämisen kuulon kautta. Suomessa syntyy vuosittain 25-30 kuuroa eli arviolta noin 0,8 promillea väestöstä on kuuroja. Kuurous on osittain perinnöllistä, mutta se voi johtua raskauden aikaisista komplikaatioista tai olla seuraus sairaudesta tai onnettomuudesta. Aivokalvontulehdukseen liityy usein sisäkorvan leviämisen ja sitä myötä kuuroutumisen riski. Vaikean kuulovamman voivat aiheuttaa myös kovat äänet tai jonkin korvan osan vaurioituminen. Myös ikä heikentää kuuloaistia. Joillakin kuuroilla on lisävaivana myös jatkuva korvien soiminen eli tinnitus.

Kuuro on syntymästään tai vaihaislapsuudessaan kuulonsa menettänyt, joka ei saa puheesta selvää kuulokojeenkaan avulla. Kuuro kommunikoi pääasiassa viittomakielen avulla, joka on hänen ensikielensä. Kuuroutunut on taas puolestaan henkilö, joka on menettänyt kuulonsa puheen oppimisen jälkeen ja joka useimmiten pystyy kommunikoimaan puheella tukimenetelmien, kuten tekstitulkkauksen, viitotun puheen avulla tai viittomakielellä. Kuuroutta pystytään nykypäivänä hoitamaan sisäkorvaistutteiden ja kuulolaitteen avulla.

Kieli- ja kulttuurivähemmistö

Kuurot muodostavat Suomessa kieli- ja kulttuurivähemmistön. Etenkin nuoremman polven kuurot kutsuvat itseään mielellään viittomakieliksiksi ja he kuuluvat viittomakieliseen vähemmistöryhmään. Joidenkin kuurojen mielestä kuurous ei ole vamma, joka vaatisi lääketieteellistä hoitoa. Keskenään kuurot yleensä kommunikoivat viittomakielellä, muttaa sitä taitamattomien kanssa kuurot voivat kommunikoidan muun muassa lukemalla ja kirjoittamalla. Useimmat kuurot osavat myös lukea huulilta, joka on kuitenkin aina myös arvailua, sillä kaikki konsonantit eivät eroa toisistaan visuaalisesti. Osa kuuroista osaa myös puhua.

Tunnettuja kuuroja

Helen Keller

Yksi tunnetuimmista kuuroista on varmasti Helen Keller, joka lapsuutensa aikana sokeutui ja kuuroutui aivokuumeen seurauksena vain 19 kuukauden ikäisenä. Kuuroudesta ja sokeutumisesta huolimatta Keller oli kielellisesti hyvin lahjakas ja oppi lukemaan englannin lisäksi myös espanjaa, ranskaa, saksaa, kreikkaa ja latinaa pistekirjoituksella. Keller tunnetaan elämäntyöstään sokeiden ja kuurosokeiden auttajana. Hänen panoksensa aistivammaisten ja muiden syrjittyjen aseman parantamiseksi muodostui merkittäväksi. Elämänsä aikana Keller vieraili kerran Suomessa toukokuussa 1957.

Signmark

Kuurous ei rajoita elämää, ellei sen anna. Esimerkiksi tästä on hyvä esimerkki suomalainen Marko Vuoriheimo, joka on viittomakielinen rap-artisti Signmark Vuornheimo aloitti muusikin teon vuonna 2994. Esiintyessään Signmark viittoo rytmikkäästi, sillä viittomakielisessä räppäyksessä loppusoinnut ovat samanklatisia käsimuotoja ja viittomia. Bassot ovat kuurolle räppärille tärkein elementti musiikissa, ne auttavat seuraamaan musiikin kulkua ja rytmittämään laulua. Signmarkin kappaleissa amerikkalaissyntyinen Brandon Bauer laulaa ja räppää englanniksi.