Kuulo on vain yksi ihmisen aisteista ja tällä kertaa tutustummekin kaikkiin aisteihin hieman tarkemmin. Aistien yhteistyön ansiosta ihminen pystyy mm. kuulemaan, näkemään ja maistamaan. Mikäli yksi aisteista puuttuu, ei sen välttämättä tarvitse haitata elämää juuri lainkaan, kuten olemmekin aiemmin asiasta keskustelleet. Suurimmalla osalla nisäkkäistä on viisi perusaistia; makuaisti, hajuaisti, kuuloaisti, näköaisti ja tuntoaisti, mutta sen lisäksi aisteihin lasketaan myös tasapainoaisti ja sisätuntemusaisti. Monen mielestä on olemassa myös kuudes aisti, eli ns. intuitiivinen vaisto asioista. Lisäksi eläimillä esiintyy aisteja, joita ei ihmisiltä löydy, kuten nokkaeläinten sähköaisti ja lintujen oma suunnistuksessa käytettävä magneettiaisti.
Näköaisti
Ihmiset pystyvät havainnoimaan asioita ympärillään silmiin saapuvan valon avulla, joten silmät ovatkin oleellisesti näköaistiin liittyvä elin. Valon antama tieto siirtyy hermoston näköjärjestelmään, jossa rakentuu tarkempi kuva ympäristöstä. Näkökyvyn heikkeneminen on hyvin yleistä etenkin ikääntyvillä ihmisillä, mutta hyvää näköaistia voi pitää yllä silmälasien tai piilolinssien ansiosta.
Kuuloaisti
Olemme käsitelleet kuuloaistia tietysti jo aikaisemmin, onhan sivustomme Kuulonhuoltoliitto. Useimmiten nisäkäslajeilla on kaksi korvaa, joiden avulla voidaan havannoida ympäristön ääniä. Äänet kulkevat ääniaaltoina ilmassa ihmisen tärykalvoon, joka värähtelyllään auttaa ihmistä ymmärtämään äänen kun värähtelyt kulkevat kuulo-tasapainohermon kautta aivoihin. Koska korvat sijaitsevat eri puolilla päätä, voi äänen suunnan ymmärtää sen perusteella, sillä äänellä on eripituinen matka korviin.
Makuaisti
Makuaisti toimii lähinnä suussa sijaitseva kielen avulla. Kielen makunystyt havaitsevat makutyypin ja välittävät sen impulsseina aivoihin. On olemassa vähintään viisi eri perusmakua, jotka ihminen ja muut nisäkäslajit osaavat erottaa: suolainen, makea, karvas, hapan sekä hieman tuntemattomampi umami. Sana umami tulee japanin kielestä ja se tarkoittaa suomeksi maukasta.
Hajuaisti
Hajuaisti on itse asiassa yksi vähiten tutkittu aisti. Kyseessä on kaukoaisti, eli fyysistä yhteyttä kohteeseen ei tarvita tämänkään aistin toiminnassa. Nenäontelossa sijaitsevat reseptorit ja värekarvat välittävät hajuaineet hermoimpulsseina aivoihin.
Tuntoaisti
Toisin kuin moni muu aisti, tuntoaisti tarvitsee kosketuksen toimiakseen. Tuntoaisti aktivoituu kun ihmisen kehon solukalvot painuvat mekaanisesti sekä ihon karvoihin kohdistuvan ärsytyksen ansiosta. Mikäli iholla tuntuva asia on liian kevyt, ei tuntoaisti sitä välttämättä edes tunnista.
Tasapainoaisti
Tasapainoaistin avulla ihminen ymmärtää kehonsa asennon ja täten osaa toimia ja liikkua sen mukaisesti. Jos tasapainoaistin kanssa on ongelmia, voi siitä seurata ihmiselle pahoinvointia tai huimausta.
Sisätuntemusaisti
Sisätuntemusaistilla tarkoitetaan kehon sisällä tapahtuvien toimintojen ansiosta niitä varsinaisesti näkemättä tai kuulematta. Tämä aisti on eräänlainen tuntoaisti, johon liittyvät kuitenkin eri kehon alueet kuin normaaliin kehon ulkoisiin asioihin reagoivaan tuntoaistiin.