Ihmiskorvan ulottumattomissa on uskomaton äänimaailma. Meidän korviemme kuuloalue on vain 20 hertsistä 20 kilohertsiin. Vertailun vuoksi esimerkiksi koirat kuulevat 40 hertsistä 46 kilohertsiin. Ihmiskorvan kuuloalueen ulkopuolella useat eläimet kuulevat todella matalia infraääniä ja huiman korkeita ultraääniä ja siksi onkin mielenkiintoista selvittää, millä eläimellä on paras kuulo. Varsinkin hyönteiset käyttävät monen taajuisia ääniä ja niiden kuulo onkin todella huippuluokkaa, mutta yllättäen hyvin kuulevia eläimiä on paljon myös nisäkkäissä.
Joko arvaat, millä eläimellä on paras kuulo?
Toiselle sijalle pääsevät norsut, jotka ääntelevät selvästi ihmisen kuuloaluetta alhaisemmilla infraäänillä. Nämä erittäin matalat äänet matkaavat toisten norsujen korviin jopa kilometrien päähän. Ykkössijaa pitää kuitenkin pienempi eläin, nimittäin maailman ainoa lentävä nisäkäs eli lepakko. Erikoislaatuisen kuulonsa avulla se pystyy kuulemaan jopa hyönteisten askeleet. Lepakot lähettävät erilaisia äänisignaaleja hyvin laajalla skaalalla ja käyttävät palaavien ääniaaltojen kuulemista kaikuluotaimena pyydystääkseen saaliikseen hyönteisiä.
Ihmisen ikääntyessä, myös kuulo heikkenee. Yleensä ikääntymiseen liittyvä kuulon alenema tarkoittaa sitä, että vanhemmat ihmiset eivät enää kuule niin korkeita ääniä kuin kuulivat vielä nuoruudessaan. Yleensä jo yli kahdeksantoistavuotiaat eivät enää kuule 17,4 kilohertsin taajuisia ääniä. Kuulon huononeminen johtuu monesti suoraan ikääntymisestä, mutta kuulo voi heikentyä myös vahingoittuessaan esim. altistuessaan liian usein melulle.
Huononeeko myös eläimen kuulo vanhetessaan?
Myös eläinten kuulo heikkenee ikääntymisen myötä. Huomaamme tämän ilmiön helpoiten seuraamalla lemmikkiemme vanhentumista. Esimerkiksi koirien ja kissojen kuulo voi vanhemmiten hiipua lähes kokonaan. Ihminen voi vaikuttaa kuulonsa säilymiseen suojaamalla sitä kovilta ääniltä. Pidetään siis huoli sekä lemmikkiemme että myös omasta kuulostamme suojelemalla niitä liian kovalta melualtistumiselta.