Suomalaisen viittomakielen historia

Suomalaisen viittomakielen historia juontaa juurensa 1800-luvun puoliväliin. Tuolloin Ruotsissa opiskellut kuuro Carl Oscar Malm perusti Suomeen ensimmäisen kuurojenkouluun Porvooseen vuonna 1846. Malmin käyttämä viittomakieli levisi suomalaisten kuurojen käyttöön ja eriytyi omaksi kielekseen kuurojen keskuudessa. Kuitenkin vuoden 1800-luvun lopulla Suomessakin alettiin suosia kuurojen opetuksessa oralismia eli puhemetodia, jonka mukaan kuurojen tulisi oppia puhumaan ja hylätä viittomakieli. Oralismin myötä viittomakielen käyttö kiellettiin kouluissa jopa rangaistuksen uhalla. Kuurot jatkoivat kuitenkin viittomakielen käyttöä salaa asuntoloissa ja erilaisissa kuurojen yhdistyksessä. Viittomakielestä tuli näin ollen kuuroyhteisöjen sisäinen salakieli ja kuurot käyttivät kuulevien seurassa koulussa opetettua puhekieltä.

viittomakielen historia

Vuoden 1970-luvun jälkeen Suomessa alettiin suhtautua kuuroihin ja viittomakieleen vihdoin myönteisemmin. Tällöin viittomakielestä tuli opetuksen apuväline ja jopa kuurojen lasten vanhemmille alettiin opettaa viittomakieltä.  1970-luvulla syntyi myös kuurotietoisuusliike, jonka missiona oli tasa-arvoisuuden vaatimus. Sen mukaan kuuroilla tulisi olla yhteiskunnassa samat oikeudet, arvo ja velvollisuudet kuten kuulevillakin. Myöskin omasta kielestä tulisi olla ylpeitä ja kuurojen tulisi saada tuntea itsensä yhtä tärkeiksi kuin muutkin yhteiskunnan jäsenet. Kuurotietoisuus nosti esille asioita, jotka olivat jo ennestään tuttuja, mutta liike toi ne vahvemmin ja selkeämmin esille. Kuurotietoisuusliikkeellä on erityisen tärkeä asema suomalaisen viittomakielen historiassa, sillä sen jälkeen kuurojen asemassa on tapahtunut pysyviä muutoksia, josta kertoo myös vuonna 1979 säädetty invalidihuoltolaki, johon on lisättynä tulkkipalvelu. Lisäksi viittomakielisen opetuksen mahdollisuus kaikille lisättiin vuonna 1991 Suomen peruskoululakiin. Vuonna 1995 puolestaan viittomakieli sai perustuslaillisen aseman, joka on turvannut kuurojen aseman oppia omaa kieltään sekä käyttää sitä vapaasti.

Nykyään Suomessa on käytössä kaksi viittomakieltä, suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Suomenruotsalainen viittomakieli on Unescon kriteereiden mukaan vakavasti uhanalainen kieli ja se on vaarassa kadota. Suomenruotsalaisen viittomakielen opetusta tarjotaankin vain harvoin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *