Festarit tulevat taas, pidä korvistasi huolta!

fesatar

Suomi, tämä kesäfestareiden luvattu maa, kylpee pian taas auringossa (ainakin toivottavasti) ja kansa vaeltaa innokkaana kuuntelemaan lempiartistejaan erilaisille festareille. Niitä järjestetään pitkin Suomea, ja jokaiselle viikonlopulle on nykään melkein jo ylitarjontaa. Monta kertaa juuri ennen hurjan festarikauden alkamista media tarjoilee kuluttajille neuvoja siitä, mitä kaikkea festareille kannattaa ottaa mukaan ja miten huolehtia asioista kuten riittävä vedenjuonti tai ehkäisy. Yllättävän usein jää kokonaan mainitsematta eräs tärkeä seikka; kuulo.

Kuuloliiton nyrkkisääntö on hyvä pitää mielessä: jos meluisassa tilanteessa ei saa selvää puheesta, joka kuuluu metrin päästä, kuulo tulisi suojata.

Myös melun kesto voi olla vaaraksi

Nykypäivänä meteli festareilla ei ole enää onneksi samaa luokkaa, mitä se oli vielä ennen vuotta 2003. Tuolloin ilmestyi uudet ohjeet asumisterveyteen, ja positiiviset muutokset alkoivatkin sen myötä. Tänä päivänä festivaalien järjestäjät ovat suhteellisen sitoutuneita pitämään desibelit kurissa. Silti kuulosuojaimia kannattaa käyttääm koska festareilla tavallista kovemmalle melulle altistutaan joka tapauksessa useamman tunnin ajalla. Tällöin kuulo ei saa ollenkaan lepohetkeä, jonka se kuitenkin tarvitsee. Tutkimusten mukaan korvat kestävät 90-100 desibelin melua tunnin tai kaksi, mutta sitten olisi jo tarvetta levolle. Korvatulpat suovat kuulolle tuon tärkeän levon.

Melualtistukselle on olemassa erilliset ohjearvot. Nyrkkisääntönä tässä on se, että joka kerta kun melu lisääntyy kolmella desibelillä, lyhentää se melualtistuksen kestoa puolella. Erot desibeleissä ovat siis pienet, mutta vaikutus altistusaikaan suuri. Huomioitavaa on myös kipukynnyksen melualtistus, joka on noin 125 desibeliä.

Liian melualtistuksen vaikutuksia

Vaikutukset voivat olla vakavia ja kestää koko eliniän. Meluvammat muodostuvat liian kovalle melulle altistumisesta, tai viettämisestä liian pitkiä aikoja meluisassa ympäristössä. Meluvamman yksi tyypillisimpiä oireita on tinnitus. Se on äärimmäisen inhottava vaiva,  jonka kroonisesta muodosta kärsii Suomesas jopa puoli miljoonaa henkilöä. Tinnitus on usein jatkuvaa vinkunaa tai kohinaa, ja korkeataajuista sellaista. Jos tinnitus on seurausta meluvauriosta, sitä ei voida nykytiedolla parantaa. Lisätietoa tinnituksesta ja muista kuulovammoista on saatavilla sivustollamme. Kuuloa tulisi todella vaalia, myös juhlimisen yhteydessä. Toinen meluvamma on kuulonalenema; se kehittyy usein pikkuhiljaa.

Kuulosuojaimia on nykyään monenlaista ja joka korvalle löytyy varmasti sopiva vaihtoehto. Ei siis ole mitään syytä jättää niitä käyttämättä, etenkään festareilla. Parempi katsoa kuin katua, joten suosittelemme jokaista lisäämään festarivarustukseensa myös kuulosuojaimet, esimerkiksi juuri hyvinkin huomaamattomat ja vaivattomasti mukaan otettavat korvatulpat.

Suomalaisen viittomakielen historia

Suomalaisen viittomakielen historia juontaa juurensa 1800-luvun puoliväliin. Tuolloin Ruotsissa opiskellut kuuro Carl Oscar Malm perusti Suomeen ensimmäisen kuurojenkouluun Porvooseen vuonna 1846. Malmin käyttämä viittomakieli levisi suomalaisten kuurojen käyttöön ja eriytyi omaksi kielekseen kuurojen keskuudessa. Kuitenkin vuoden 1800-luvun lopulla Suomessakin alettiin suosia kuurojen opetuksessa oralismia eli puhemetodia, jonka mukaan kuurojen tulisi oppia puhumaan ja hylätä viittomakieli. Oralismin myötä viittomakielen käyttö kiellettiin kouluissa jopa rangaistuksen uhalla. Kuurot jatkoivat kuitenkin viittomakielen käyttöä salaa asuntoloissa ja erilaisissa kuurojen yhdistyksessä. Viittomakielestä tuli näin ollen kuuroyhteisöjen sisäinen salakieli ja kuurot käyttivät kuulevien seurassa koulussa opetettua puhekieltä.

viittomakielen historia

Vuoden 1970-luvun jälkeen Suomessa alettiin suhtautua kuuroihin ja viittomakieleen vihdoin myönteisemmin. Tällöin viittomakielestä tuli opetuksen apuväline ja jopa kuurojen lasten vanhemmille alettiin opettaa viittomakieltä.  1970-luvulla syntyi myös kuurotietoisuusliike, jonka missiona oli tasa-arvoisuuden vaatimus. Sen mukaan kuuroilla tulisi olla yhteiskunnassa samat oikeudet, arvo ja velvollisuudet kuten kuulevillakin. Myöskin omasta kielestä tulisi olla ylpeitä ja kuurojen tulisi saada tuntea itsensä yhtä tärkeiksi kuin muutkin yhteiskunnan jäsenet. Kuurotietoisuus nosti esille asioita, jotka olivat jo ennestään tuttuja, mutta liike toi ne vahvemmin ja selkeämmin esille. Kuurotietoisuusliikkeellä on erityisen tärkeä asema suomalaisen viittomakielen historiassa, sillä sen jälkeen kuurojen asemassa on tapahtunut pysyviä muutoksia, josta kertoo myös vuonna 1979 säädetty invalidihuoltolaki, johon on lisättynä tulkkipalvelu. Lisäksi viittomakielisen opetuksen mahdollisuus kaikille lisättiin vuonna 1991 Suomen peruskoululakiin. Vuonna 1995 puolestaan viittomakieli sai perustuslaillisen aseman, joka on turvannut kuurojen aseman oppia omaa kieltään sekä käyttää sitä vapaasti.

Nykyään Suomessa on käytössä kaksi viittomakieltä, suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Suomenruotsalainen viittomakieli on Unescon kriteereiden mukaan vakavasti uhanalainen kieli ja se on vaarassa kadota. Suomenruotsalaisen viittomakielen opetusta tarjotaankin vain harvoin.

Kuuloharhat

Kuuloharhoilla tarkoitetaan kuuloaistiin liittyvää illuusiota, jossa kuulija kuulee ääniä jotka eivät ole oikeasti olemassa. Harhat voivat olla myös erilaisia hallusinaatiota, jotka liittyvät aivojen toimintaan. Erilaisia kuuloharhoja voi olla esimerkiksi McGurkin ilmiö, Shephardin asteikko sekä harhat äänen jatkuvuudesta. Myös muun muassa erilaisiin sairauksiin, kuten skitsofreniaan liittyy erilaisia aivojen tuottamia hallusinaatioita.

kuuloharha

Hallusinaatiot eli aistiharhat

Kuuloharhoihin liittyy todella usein hallusinaatioita, jolla tarkoitetaan todentuntuista kokemusta, joka on kuitenkin oman mielen tuottama. Hallusinaatiot alkavat ja loppuvat tahdosta riippumatta. Kuuloharhoissa ihmisellä aktivoituvat samat aivokuoren osat kuin hän kuulisi oikean äänen, eli tällöin kuulemiskokemus on aito. Tällöin ääni ei tule kuitenkaan ulkoisesti, vaan on täysin mielen tuottama. Tämän vuoksi myös kuurotkin voivat kuulla samanlaisia ääniä ja syntymäkuurot hallusinoivat puheen näköharhojen avulla kuten viittomakielen kautta.

Kuuloharhoihin altistaa erilaiset tekijät kuten hapenpuute, rasitus tai traumakokemukset. Traumaperäiset aistiharhat ovat tavallisesti traumakokemusten aistimusten takaumia. Esimerkiksi puolison kuoleman jälkeen ihminen saattaa kuulla hänen äänensä. Sairaudet aiheuttavat myös erilaisia kuulohallusinaatioita. Näitä sairauksia ovat muun muassa edellä mainittu skitsofrenia, psykoosi, mania sekä psykoottinen masennus.

Äänet on mahdollista jakaa yksinkertaisiin sekä monimutkaisiin ääniin. Yksinkertaisiin ääniin kuuluu esimerkiksi kellonsoittoa, hälytysääniä tai epäselvää puhetta. Tähän hyvänä esimerkkinä on vanhempi, joka saattaa kuulla lapsensa itkevän. Monimutkaisia harhoja ovat muun muassa selvä puhe ja musiikki. Ääniä voi kuulla laidasta laitaan ja erilaiset äänet voivat olla loukkaavia, ahdistavia, leikkisiä, kannustavia, sarkastisia, seksuaalisia tai neuvovia. Myös kulttuurilla on vaikutus siihen, millaisia ääniä esimerkiksi skitsofreenikko kuulee. Tutkimuksissa on osoitettu, että Yhdysvaltain Kaliforniassa harhat ovat tavallisesti piinaavia, ja Intiassa taas positiivisia. Myös esimerkiksi Ghanassa äänten uskottiin kuuluvan jumalalle, koska äänet puhuivat uskonnollisia asioita.

Kuuloharhoja voi hoitaa tilanteesta riippuen. Riippumatta kuitenkin siiitä että onko ihminen psykoosissa, ääniä hoidetaan tavallisesti erilaisilla pyskoosilääkkeillä. Lääkkeet eivät kuitenkaan aina välttämättä poista ääniä, mutta äänten negatiivisuutta pystytään vähentämään nimeämällä erilaiset äänet ja keskustelemalla niille väittelyn sijaan.

On kuitenkin todettu, että jokaisella ihmisellä on valmius kuulla erilaisia harhoja, eikä niiden kuuleminen ole aina välttämättä sairaus. Jos äänet kuitenkin häiritsevät huomattavasti elämää, on syytä hakeutua lääkäriin.

Tinnitus – korvien soimista ja huminaa

Onko sinulla kokemusta korvien soimisesta, mutta et ole löytänyt sille selitystä? Kyseinen soiminen tai kohina saattaa johtua tinnituksesta. Kyseinen ääni ei aiheudu ulkoisesta äänestä, vaan syynä on tavallisesti sisäkorvan sisäkarvasolujen hermopäätteiden vaurioituminen, mikä aiheuttaa poikkeavan ääniaistimuksen. Syitä voi olla monia ja tinnitus esiintyä eri tavoin. Tässä artikkelissa tutustummekin paremmin tinnituksen syihin, esiintyvyyteen sekä hoitomuotoihin.

tinnitus

Oireena jatkuvaa vinkunaa

Tinnituksen ääni saattaa vaihdella, mutta se on normaalisti jatkuvaa vinkunaa, kihinää sekä kohinaa. Tämä soiva ääni on siniaaltomainen, ja se voi olla esimerkiksi 1500 HZ:n ääntä. Joillakin saattaa esiintyä monta erilaista tinnitusääntä yhtäaikaa. Tinnitus jaetaan useasti kolmeen eri vaikeusasteeseen; ensimmäisen, toisen ja kolmannen asteen tinnitukseen.

Ensimmäisen asteen tinnituksessa oireita esiintyy ajoittaan ja se näin ne myös häiritsevät harvoin. Tällöin tinnitus on mahdollista poistaa tietoisuudesta.

Toisen asteen tinnitus on jatkuvaa, ja tällöin hiljaisissa paikoissa se alkaa helposti häiritsemään. Meluisissa paikoissa oleminen tinnituksen kanssa häiritsee vähemmän.

Kolmannen asteen tinnituksessa tinnitus on jatkuvasti alitajuisesti läsnä, sekä se koetaan todella häiritseväksi. Tämä alitajuntainen tinnitus heikentää huomattavasti elämänlaatua ja saattaa aiheuttaa unihäiriöitä aina masennukseen saakka.

Esiintyvyys

Kroonisesta parantumattomasta tinnituksesta kärsii Suomessa noin 500 000  henkilöä. Tinnitusta voi aiheuttaa silloin tällöin myös väsymys, tupakointi, alkoholin käyttö sekä korvakäytävän tukkeutuminen. Lyhytaikaisena tinnitus esiintyy melkein kaikilla ihmisillä, voimakkaan melualtistuksen jälkeen erityisesti. 15 – 15 %:lla ihmisistä tinnitus on pitkäkestoista, esimerkiksi yli 5 minuutin pituista ja noin 8% joutuu hakemaan apua lääkäriltä vaivan vuoksi. Vain prosentilla tinnitus on todella vaikea-asteista sekä häiritsevää. Perinnöllisyydellä ei tiedetä olevan vaikutusta tinnitukseen.

tinnitus2

Hoito

Mikäli jokin meluvaurio on aiheuttanut tinnituksen, nykylääketiede ei sitä vielä voi parantaa. Mikäli tinnitukseen liittyy huimausta tai kuulon nopeaa huononemista, on syytä käydä lääkärin tutkimuksissa. Joskus tinnitus voi johtua puhtaasti flunssasta, esimerkiksi nenän tai korvan tukkoisuudesta, ja tällöin se voidaan hoitaa helposti pois. Mikäli potilas kärsii pahemmasta tinnituksesta, yhtenä hoitokeinona pidetään sopeutumisvalmennusta sekä kuntoutusta. Myös erilaisilla taustaäänillä saa peitettyä häiritsevää tinnitusta.

Yhteenveto

Vaikka tinnitus on yleistä, monet ihmiset eivät välttämättä edes huomaa sitä. Tinnitusta voi estää elämällä terveellisesti, sekä lepäämällä hyvin. Liian meluisia paikkoja tulisi välttää, sillä suurimmat kuulovauriot johtuvat meluisista paikoista. Mikäli tinnitus rasittaa elämänlaatua, on hyvä käydä lääkärin puheilla. Vaikka pahalaatuista tinnitusta ei voi kokonaan parantaa, sitä voidaan huomattavasti helpottaa ja sen kanssa voi oppia elämään.

Kuurojen maailma

Monet varmasti pohtivat onko kuurojen maailma täysin hiljainen. On varmasti jännittävää ajatella, miltä tämän yhden aistin puuttuminen mahtaa tuntua. Tämä kiinnostaa myös meitäkin, joten lähdimme tutkimaan asiaa. Löysimme internetin ihmeellisesti maailmasta hyvää tietoa, jonka tahdomme myös jakaa teidän kanssanne.

 

kuuro

Normaalia arkea

Kuurot pystyvät elämään aivan normaalia arkea, vaikka joitakin poikkeavaisuuksia löytyy. Kuurouden asteita löytyy erilaisia, jotkut saattavat kuulla joitakin ääniä, ja jotkut eivät välttämättä huomaisi vaikka joku löisi kattilat yhteen juuri korvan vieressä. Äänet eivät ole kuitenkaan samanlaisia, mitä me kuulemme. Jotkut kovat äänet saattavat kuulua esimerkiksi tömähdyksinä. Puhuminen kuuroille on mahdollista, ja jotkut oppivat sitä hyvin, toiset vähän huonommin. Kuuroille tarjotaan puheterapiaa, jossa opetellaan ääntämistä ja puhumista viittomakielen avulla.

Kuuroilla on tarkkaavaisempi näköaisti kuin niillä, joilla kuuloasti on itsestäänselvyys. Kuurot reagoivat välittömästi liikkeeseen ja ovat tarkkaavaisempia arjen asioissa. Tämän vuoksi näköaisti on kuuroille erittäin tärkeä, koska sen välityksellä he saavat kaiken tiedon.

Äidinkielenä viittomakieli

Viittomakieli on monen kuuron oma äidinkieli. Suomenkieli suomalaisille kuuroille on tavallisesti vasta toinen kieli ja englanti kolmas. Monet kuurot kertovat, että kommunikointi varsinkin suomalaisten kanssa on erittäin hankalaa. Ulkomailla ihmiset ovat vapautuneempia, ja uskaltavat elehtiä asioita enemmän. Suomessa monet ihmiset menevät täysin lukkoon kuuron tullessa juttelemaan. Jotkut saattavat kuitenkin kaivaa rohkeasti puhelimen esiin, ja kommunikoida kirjoittamalla sitä kautta.

Oma yhteisö

Kuuroilla on oma pieni yhteisö, kieli sekä kulttuuri. Melkein kaikki tietävät toisensa tässä tiiviissä vähemmistössä ympäri maailmaa, ja tämän vuoksi monet kuurot saavat hyviä ystäviä ympäri maailmaa tätä kautta. Kuurojen yhteisö onkin siis yhtä suurta perhettä.

Onnellista elämää

Viittomakieliset elävät siis aivan tavallista elämää. He juhlivat, matkustavat, opiskelevat sekä käyvät töissä. Kuurojen yhteisö järjestää useita eri tapahtumia, jonne kokoontuu muita kuuroja ympäri Suomea. Kuurojen kulttuuri on siis mielenkiintoinen sekä tärkeä, mutta kuurojen määrä vähenee valitettavasti kokoajan kehittyneen lääketieteen vuoksi.

Monet kuurot kuvailevatkin itseään onnelliseksi. Jo syntyessään kuurot kertovat että on mahdotonta ikävöidä mitään, mitä ei ole ikinä omistanut. He iloitsevat siitä mitä heillä on, eivätkä mieti mitä ei ole.

Kuurot voivat nauttia vammastaan huolimatta täysipainoista elämää. Moni kuuro ei edes koe kuurouttaan vammaksi. Monen elokuvan saa suomenkielisillä tekstityksillä, esimerkiksi Netflix -palvelussa. Elokuvaelämys on tietysti hyvin erilainen, kun ei kuule tarkkaan harkittuja ääniefektejä ja dialogia. Tietysti jos on kuuro, ei välttämättä kuule myöskään erilaisten kolikkopelien ääniefektejä. Onneksi kuurot ihmiset voivat lukea Casinopelaaja Opas -kaltaisten sivujen kaltaisilta sivuilta infoa kasinojen peleistä, kasinoista itsestään ja muusta rahapelaamiseen liittyvästä. Onneksi rahapelejä pelatakseen ei tarvitse kuuloa, vaan läjäpäin onnea.

Meille kuuleville – niin kuin kuulovammaiset normaaleilla kuulolla varustettuja ihmisiä kutsuvat – on kuurojen maailma vielä hyvin hämärän peitossa. On jännittävää ajatella, millaista olisi nauttia viihteestä esimerkiksi ilman puhetta ja musiikkia. Kuulo on kuitenkin yksi ihmisen tärkeimmistä aisteista. Se on suojellut esi-isiämme vaaroilta ja petoeläimiltä. Muillekin eläimille kuin ihmiselle kuulo on jopa näköaistia tärkeämpi aisti: esimerkiksi lepakot suunnistavat lentäessään täysin kuuloaistinsa varassa öisellä taivaalla ja valaiden kaltaiset merinisäkkäät pystyvät kuulemaan jopa useiden kymmenien kilometrien päästä lajitovereidensa ääntelyn. Ihmisen kuulo ei todellakaan ole eläinmaailman parhaimmasta päästä: koiralla on nelinkertaisesti parempi kuulo ihmiseen verrattuna ja se voi ihmisen tavoin stressaantua melusta ja hälinästä. Ihminen voi myös stressaantua suuresti melusta ja melusta voi oikeasti myös sairastua. Lisäksi kova melu alentaa ihmisen kuuloa ja pahimmillaan ihmisen korvat voivat soida, jolloin puhutaan tinnituksesta. Meluvaurion aiheuttamaa tinnitusta ei voida nykylääketieteen keinoin parantaa, ainakaan jos se on kestänyt pitkään.