Kuurojen maailma

Monet varmasti pohtivat onko kuurojen maailma täysin hiljainen. On varmasti jännittävää ajatella, miltä tämän yhden aistin puuttuminen mahtaa tuntua. Tämä kiinnostaa myös meitäkin, joten lähdimme tutkimaan asiaa. Löysimme internetin ihmeellisesti maailmasta hyvää tietoa, jonka tahdomme myös jakaa teidän kanssanne.

 

kuuro

Normaalia arkea

Kuurot pystyvät elämään aivan normaalia arkea, vaikka joitakin poikkeavaisuuksia löytyy. Kuurouden asteita löytyy erilaisia, jotkut saattavat kuulla joitakin ääniä, ja jotkut eivät välttämättä huomaisi vaikka joku löisi kattilat yhteen juuri korvan vieressä. Äänet eivät ole kuitenkaan samanlaisia, mitä me kuulemme. Jotkut kovat äänet saattavat kuulua esimerkiksi tömähdyksinä. Puhuminen kuuroille on mahdollista, ja jotkut oppivat sitä hyvin, toiset vähän huonommin. Kuuroille tarjotaan puheterapiaa, jossa opetellaan ääntämistä ja puhumista viittomakielen avulla.

Kuuroilla on tarkkaavaisempi näköaisti kuin niillä, joilla kuuloasti on itsestäänselvyys. Kuurot reagoivat välittömästi liikkeeseen ja ovat tarkkaavaisempia arjen asioissa. Tämän vuoksi näköaisti on kuuroille erittäin tärkeä, koska sen välityksellä he saavat kaiken tiedon.

Äidinkielenä viittomakieli

Viittomakieli on monen kuuron oma äidinkieli. Suomenkieli suomalaisille kuuroille on tavallisesti vasta toinen kieli ja englanti kolmas. Monet kuurot kertovat, että kommunikointi varsinkin suomalaisten kanssa on erittäin hankalaa. Ulkomailla ihmiset ovat vapautuneempia, ja uskaltavat elehtiä asioita enemmän. Suomessa monet ihmiset menevät täysin lukkoon kuuron tullessa juttelemaan. Jotkut saattavat kuitenkin kaivaa rohkeasti puhelimen esiin, ja kommunikoida kirjoittamalla sitä kautta.

Oma yhteisö

Kuuroilla on oma pieni yhteisö, kieli sekä kulttuuri. Melkein kaikki tietävät toisensa tässä tiiviissä vähemmistössä ympäri maailmaa, ja tämän vuoksi monet kuurot saavat hyviä ystäviä ympäri maailmaa tätä kautta. Kuurojen yhteisö onkin siis yhtä suurta perhettä.

Onnellista elämää

Viittomakieliset elävät siis aivan tavallista elämää. He juhlivat, matkustavat, opiskelevat sekä käyvät töissä. Kuurojen yhteisö järjestää useita eri tapahtumia, jonne kokoontuu muita kuuroja ympäri Suomea. Kuurojen kulttuuri on siis mielenkiintoinen sekä tärkeä, mutta kuurojen määrä vähenee valitettavasti kokoajan kehittyneen lääketieteen vuoksi.

Monet kuurot kuvailevatkin itseään onnelliseksi. Jo syntyessään kuurot kertovat että on mahdotonta ikävöidä mitään, mitä ei ole ikinä omistanut. He iloitsevat siitä mitä heillä on, eivätkä mieti mitä ei ole.

Kuurot voivat nauttia vammastaan huolimatta täysipainoista elämää. Moni kuuro ei edes koe kuurouttaan vammaksi. Monen elokuvan saa suomenkielisillä tekstityksillä, esimerkiksi Netflix -palvelussa. Elokuvaelämys on tietysti hyvin erilainen, kun ei kuule tarkkaan harkittuja ääniefektejä ja dialogia. Tietysti jos on kuuro, ei välttämättä kuule myöskään erilaisten kolikkopelien ääniefektejä. Onneksi kuurot ihmiset voivat lukea Casinopelaaja Opas -kaltaisten sivujen kaltaisilta sivuilta infoa kasinojen peleistä, kasinoista itsestään ja muusta rahapelaamiseen liittyvästä. Onneksi rahapelejä pelatakseen ei tarvitse kuuloa, vaan läjäpäin onnea.

Meille kuuleville – niin kuin kuulovammaiset normaaleilla kuulolla varustettuja ihmisiä kutsuvat – on kuurojen maailma vielä hyvin hämärän peitossa. On jännittävää ajatella, millaista olisi nauttia viihteestä esimerkiksi ilman puhetta ja musiikkia. Kuulo on kuitenkin yksi ihmisen tärkeimmistä aisteista. Se on suojellut esi-isiämme vaaroilta ja petoeläimiltä. Muillekin eläimille kuin ihmiselle kuulo on jopa näköaistia tärkeämpi aisti: esimerkiksi lepakot suunnistavat lentäessään täysin kuuloaistinsa varassa öisellä taivaalla ja valaiden kaltaiset merinisäkkäät pystyvät kuulemaan jopa useiden kymmenien kilometrien päästä lajitovereidensa ääntelyn. Ihmisen kuulo ei todellakaan ole eläinmaailman parhaimmasta päästä: koiralla on nelinkertaisesti parempi kuulo ihmiseen verrattuna ja se voi ihmisen tavoin stressaantua melusta ja hälinästä. Ihminen voi myös stressaantua suuresti melusta ja melusta voi oikeasti myös sairastua. Lisäksi kova melu alentaa ihmisen kuuloa ja pahimmillaan ihmisen korvat voivat soida, jolloin puhutaan tinnituksesta. Meluvaurion aiheuttamaa tinnitusta ei voida nykylääketieteen keinoin parantaa, ainakaan jos se on kestänyt pitkään.

kuurous viittomakieli

Kuurous – ei pelkkä kuuloaistin vamma

Kuurous määritellään lääketieteellisesti kuuloelinten aistivammaksi, joka estää puheen ymmärtämisen kuulon kautta. Suomessa syntyy vuosittain 25-30 kuuroa eli arviolta noin 0,8 promillea väestöstä on kuuroja. Kuurous on osittain perinnöllistä, mutta se voi johtua raskauden aikaisista komplikaatioista tai olla seuraus sairaudesta tai onnettomuudesta. Aivokalvontulehdukseen liityy usein sisäkorvan leviämisen ja sitä myötä kuuroutumisen riski. Vaikean kuulovamman voivat aiheuttaa myös kovat äänet tai jonkin korvan osan vaurioituminen. Myös ikä heikentää kuuloaistia. Joillakin kuuroilla on lisävaivana myös jatkuva korvien soiminen eli tinnitus.

Kuuro on syntymästään tai vaihaislapsuudessaan kuulonsa menettänyt, joka ei saa puheesta selvää kuulokojeenkaan avulla. Kuuro kommunikoi pääasiassa viittomakielen avulla, joka on hänen ensikielensä. Kuuroutunut on taas puolestaan henkilö, joka on menettänyt kuulonsa puheen oppimisen jälkeen ja joka useimmiten pystyy kommunikoimaan puheella tukimenetelmien, kuten tekstitulkkauksen, viitotun puheen avulla tai viittomakielellä. Kuuroutta pystytään nykypäivänä hoitamaan sisäkorvaistutteiden ja kuulolaitteen avulla.

Kieli- ja kulttuurivähemmistö

Kuurot muodostavat Suomessa kieli- ja kulttuurivähemmistön. Etenkin nuoremman polven kuurot kutsuvat itseään mielellään viittomakieliksiksi ja he kuuluvat viittomakieliseen vähemmistöryhmään. Joidenkin kuurojen mielestä kuurous ei ole vamma, joka vaatisi lääketieteellistä hoitoa. Keskenään kuurot yleensä kommunikoivat viittomakielellä, muttaa sitä taitamattomien kanssa kuurot voivat kommunikoidan muun muassa lukemalla ja kirjoittamalla. Useimmat kuurot osavat myös lukea huulilta, joka on kuitenkin aina myös arvailua, sillä kaikki konsonantit eivät eroa toisistaan visuaalisesti. Osa kuuroista osaa myös puhua.

Tunnettuja kuuroja

helen keller kuurous

Helen Keller

Yksi tunnetuimmista kuuroista on varmasti Helen Keller, joka lapsuutensa aikana sokeutui ja kuuroutui aivokuumeen seurauksena vain 19 kuukauden ikäisenä. Kuuroudesta ja sokeutumisesta huolimatta Keller oli kielellisesti hyvin lahjakas ja oppi lukemaan englannin lisäksi myös espanjaa, ranskaa, saksaa, kreikkaa ja latinaa pistekirjoituksella. Keller tunnetaan elämäntyöstään sokeiden ja kuurosokeiden auttajana. Hänen panoksensa aistivammaisten ja muiden syrjittyjen aseman parantamiseksi muodostui merkittäväksi. Elämänsä aikana Keller vieraili kerran Suomessa toukokuussa 1957.

kuurous signmark viittomakieli

Signmark

Kuurous ei rajoita elämää, ellei sen anna. Esimerkiksi tästä on hyvä esimerkki suomalainen Marko Vuoriheimo, joka on viittomakielinen rap-artisti Signmark. Vuornheimo aloitti muusikin teon vuonna 2994. Esiintyessään Signmark viittoo rytmikkäästi, sillä viittomakielisessä räppäyksessä loppusoinnut ovat samanklatisia käsimuotoja ja viittomia. Bassot ovat kuurolle räppärille tärkein elementti musiikissa, ne auttavat seuraamaan musiikin kulkua ja rytmittämään laulua. Signmarkin kappaleissa amerikkalaissyntyinen Brandon Bauer laulaa ja räppää englanniksi.

Liimakorva lasten kuulon alentajana

Lapsilla korvatulehdukset ovat yleinen vaiva ja ne kannattaa hoidattaa heti pois niiden ilmetessä. Joskus lapsilla voi kertyä nestettä välikorvaan eli voi muodostua niin sanottu ”liimakorva”. Normaalisti neste valuu esteettä ulos välikorvasta nenän ja kurkun takaosaan korvatorven kautta. Välikorvaan voi kertyä nestettä nuhan ja muiden ylähengitystieinfektioiden aikana. Liimakorvataudissa neste muuttuu liimaiseksi ja jää välikorvaan ylähengitystieinfektion tai korvatulehduksen parannuttua. Syytä miksi joillekin lapsille kertyy herkemmin liimaa korvaan ei tunneta. Sairaus on osin perinnöllistä, joten perintötekijät ovat usein suuressa roolissa.

Liimakorva ei aina aiheuta lapselle oireita, mutta se voi johtaa väliaikaiseen kuulon menetykseen. Jos pieni lapsi ei näytä kuuntelevan tai ei vastaa puhuteltaessa tai lapsi itse puhuu kovalla äänellä, voi kyseessä olla liimakorvan heikentämä kuulo. Isompi lapsi osaa ehkä itse kertoa, jos korva tuntuu omituiselta. Pahimmassa tapauksessa jos ongelma jatkuu pitään, liimakorva voi vaikuttaa pienemmillä lapsilla puheen kehitykseen.

liimakorva putki

Putki asennettuna korvaan.

Korvatulehduksen jälkeen on tärkeää viedä lapsi jälkitarkastukseen, jossa tarkistetaan ettei välikorvaan ole jäänyt nestettä. Liimakorva todetaan otoskoopilla eli korvantähystimellä, jolla näkee onko välikorvassa nestettä ja miten hyvin välikorva liikkuu. Jos nestettä ilmenee, lääkäri saattaa suositella turvotusta vähentävää ainetta nesteen tyhjentämiseksi. Lääkkeiden pitäisi tehostaa nesteen poistumista välikorvasta korvatorven kautta, koska ne vähentävät kyseisen alueen limakalvojen turvotusta. Jos liimakorva ei parane muutamassa kuukaudessa, lapsen pitäisi saada lähete kurkku- ja korvatautilääkärille. Erikoislääkäri voi määrätä lapsen korviin asetettavaksi pienet muoviputket eli ilmastointiputket, joiden avuilla kertynyt neste pääsee valumaan normaalisti pois välikorvasta. Ilmastointiputket irtoavat itsestään ajan myötä, mutta lääkärin olisi silti syytä tarkkailla putkia säännöllisesti. Jos lapsella on putket korvissa, on veden pääsyä korvaan syytä välttää. Vesi voi aiheuttaa tulehduksen tai korvaeritettä. Putket auttavat lasta korvatulehduksissa ja palauttavat kuulon jälleen entiselleen.

Liimakorvan syntymistä on vaikea estää, mutta vähäiset korvatulehdukset voivat auttaa. Imetys saattaa vähentää pienten lasten korvatulehdusten määrää. Lapsi kannattaa pitää poissa tupakansavusta, koska se lisää hengityselintulehdusten, kuten korvatulehdusten mahdollisuutta. Nuhassa kannattaa estää lasta niiskuttamassa kun nenä on tukossa ja opeta hänet niistämään jo nuorena. Suurentuneet kitarisat voivat aiheuttaa korvatulehduksia ja liimakorvaa, joten lapsen nukkumista on syytä tarkkailla.

Korvatulehduksen oireet ja hoito

Korvatulehdus on ikävä vaiva, joka kiusaa meitä kaikkia aika ajoin. Se on yleinen etenkin pienillä lapsilla, mutta monikaan ei kuitenkaan ole selvillä siitä, miten korvatulehdusta tulisi hoitaa. Ei sinänsä mikään ihme, sillä netissä liikkuu korvatulehduksen hoidosta, vaikka millaisia ohjeita. Me kerromme tänään, miten korvatulehdus ilmenee, ja mitä tulisi tehdä, mikäli epäilee itselleen, tai lapselleen puhjenneen korvatulehduksen.

Mikä aiheuttaa välikorvan tulehduksen?

Lähes aina, korvatulehduksen syntyä edeltää hengitystietuledus. Korvatulehdus onkin usein flunssan jälkitauti, joka saattaa tulla esimerkiksi flunssan, ja sitä seuranneen keuhkoputkentulehduksen jälkeen. Tulehdus välikorvassa syntyy, kun limakalvojen turvotus ja limaneritys ahtauttavat korvatorvea, ja syntyy olosuhteet, jotka ovat otollinen kasvualusta bakteeriperäisille tulehduksille.

Korvatulehduksen oireet

Korvatulehdusta on syytä epäillä, mikäli korvassa tuntuu kipua, ja ilmenee yskää, nuhaa, tai kuumetta. Pienillä lapsilla, on korvatulehduksen yhteydessä, yleensä vaikeuksia nukkua kunnolla, sillä tulehduksen aiheuttama välikorvan märkä, painaa makuuasennossa tärykalvoa. Yölevottomuus voi siis lapsilla olla merkki korvatulehduksesta.

Korvatulehduksen hoito

Lääkäri tunnistaa korvatulehduksen yleensä siitä, että tärykalvo punoittaa, ja saattaa näyttää turvonneelta. Tärykalvon takana näkyy useimmiten kellertävää märkää, välikorvassa. Suomessa korvatulehdukset hoidetaan pääsääntöisesti antibiooteilla, joiden valintaan vaikuttaa se, minkä ikäinen potilas on kyseessä, aiemmin saadut lääkitykset, sekä mahdolliset allergiat. Korvatulehduksen hoitoon sopivia valmisteita on Suomessa saatavilla, noin 10. Antibioottikuuri välikorvan tulehduksen hoitoon, on kestoltaan yleensä 5 – 7 vuorokautta, ja lääkkeen tehon hoidossa, näkee useimmiten ensimmäisen kahden vuorokauden kuluessa hoidon aloituksesta.

Korvan rakenne

Korva on monimutkainen elin, joka sijaitsee meillä pään sivulla. Emme tule edes ajatelleeksi, miten monesta osasta korva koostuu, niin että se pystyy kuulemaan hyvin ja auttamaan meitä arjen askareissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Korvassa on kolme eri päärakennetta, jotka ovat ulko-. väli- ja sisäkorva. Kaikki näistä kolmesta toimittavat osaltaan tärkeää virkaa siinä, että ihminen kuulee. Monesti ajattelemme korvalehteä vain kosmeettiselta kannalta,eli ovatko korvamme liian suuret, pienet tai ulkonevat, mutta korvalehdellä on tosiasiassa todella tärkeä tehtävä kerätä ääniaallot korvakäytävään ja aloittaa koko kuulemisprosessi.

Eläimillä, kuten tiedämme, korvat liikkuvat mielialojen mukaan tai kun kuuloa halutaan tarkentaa, mutta ihminen on aikojen saatossa kadottanut tämän kykynsä ja meidän täytyy nykyään vain luottaa korvalehtien apuun kerätessämme ääniaaltoja korvakäytävään.

Välikorva on alue, jossa sijaitsevat sekä tärykalvot että myöskin kuuloluut. Tärykalvon tehtävä on muuttaa korvalehden keräämät ääniaallot mekaaniseksi liikkeeksi ja välittää ne kuuloluille. Kuuloluut taas omalta osaltaan voimistavat tai vaimentavat ääniaaltoja . Kyseessä on siis ketjureaktio ja korvan kuullessa hyvin, jokaisen osan on toimittava hyvin.

Sisäkorvassa sijaitsee simpukka niminen elin, joka on simpukan kaltainen kierteinen elin. Tämä elin sisältää nestettä ja kuulosoluja ja kooltaan se on noin 35 mm pitkä. Kova melu voi vahingoittaa korvan simpukkaa, saaden kalvot repeytymään. Korvien soiminen kovan melun jälkeen voikin kertoa siitä, että simpukkaan on tullut äänen voimakkuuden takia jonkinlaisia vaurioita. Sisäkorvassa sijaitsevat myöskin kaarikäytävät, joiden tehtävänä on aistia sekä tasapainoa että asentoja. Joskus huimaus voikin olla merkki siitä, että näissä kyseisissä elimissä on vikaa.

Simpukan tehtäviin kuuluu myös ääniaaltojen muuttaminen hermoärsykkeiksi. Tämä värähtely taas omalta osaltaan liikuttaa kuuloreseptorisoluja, jotka antavat hermoimpulssin isoaivokuoren kuuloalueelle. Kuuleminen on siis monimutkainen prosessi, jossa on mukana lukuisa määrä herkkiä ja hienovaraisia elimiä. Näiden elinten kunnossa pitäminen ja huoltaminen onkin ensiarvoisen tärkeää jos haluaa säilyttää kuulonsa vielä vanhuuspäivinään.

 

Parhaat kuulokkeet musiikin kuunteluun

Tänä päivänä jo pelkästään katukuvassa näkee etenkin monia nuorempia ihmisiä, jotka kuuntelevat musiikkia esimerkiksi älypuhelimillaan. Musiikkia kuunnellaan niin paljon, että siksi onkin tärkeää omistaa oikeat varusteet kuuntelun, eli laadukkaat kuulokkeet. Mikäli kuuntelet huonolaatuisilla kuulokkeilla musiikkia tai puhetta suurella voimakkuudella, voi erityisesti pitkän ajan kuluessa siitä koitua suuriakin ongelmia. Tällä kertaa olemmekin siis listanneet parhaat ominaisuudet turvalliseen kuunteluun, jotta kuulo pysyisi hyvänä aina vanhoille päiville asti.

Millaiset korvakuulokkeet sinulle sopivat?

Useimmiten kuulokkeita käytetään nimenomaan älypuhelinten kanssa. Monet käyttävät niitä voidakseen puhua puhelimessa ilman että laitetta tulisi pitää koko ajan korvalla, toiset taas kuuntelevat musiikkia tai katsovat elokuvia mobiililaitteella. Korvakuulokkeet voivat olla joko langattomia tai johdollisia, eikä sillä ole suurta merkitystä kuuntelun suhteen vaan on käyttäjästä kiinni haluaako hän olla ns. vapaampi puhelimestaan, sillä välillä johdot saattavat irrota etenkin liikkuessa. 

Ensinnäkin kannattaa kiinnittää huomiota kuulokeosan malliin. Joskus ne voivat mennä hyvinkin syvälle korvakäytävään, jolloin kannattaa muistaa alhainen voimakkuustaso kuulokkeita käyttäessä. Tämä malli tosin pysyy paremmin korvassa kiinni. Jos ongelmana on se, että nappikuulokkeet putoilevat, kannattaa harkita kuulokkeita, joissa on korvan ympäri kulkeva pidike. Musiikin kuuntelijoille sopii mainiosti hieman isommat kuulokkeet, joissa korvat jäävät kokonaan kuulokeosien sisälle ja näin ääni eristyy ja kuuntelija voi keskittyä musiikkiin.

Tärkeintä on se, että kuulokkeet eivät paina korvaa tai hiosta. Kuten jo mainittukin, äänen voimakkuutta on hyvä rajoittaa, ettei kuulo vaurioidu.

Kuulontutkijan ammatti

Monia ihmisiä varmasti mietityttää, ketkä ovat he, jotka tutkivat kuuloa, ja miten kuulontutkijaksi pääsee. Tänään perehdymme asiaan, sillä onhan kyseessä erittäin mielenkiintoinen, ja ennen kaikkea, todella tärkeä ammatti.

Kuulontutkijaksi eli audionomiksi pääsee erikoistumalla. Pohjalla tulee olla jokin terveydenhuollon perustutkinto, kuten lähihoitajan, sairaanhoitajan, tai vaikka terveydenhoitajan tutkinto. Sen jälkeen on mahdollista hakea täydentävään koulutukseen, josta valmistuu audionomiksi. Audionomin koulutus on laajuudeltaan 60 opintopistettä, ja se kestää noin 1 – 1,5 vuotta, riippuen opinto-ohjelmasta.

Suomessa koulutuksiin on mahdollista hakea, esimerkiksi Metropoliaan Helsingissä, Oulun ammattikorkeakouluun, sekä Turun ammattikorkeakouluun. Koulutuksia ei välttämättä ole saatavilla joka vuosi, mutta kannattaa pitää silmät auki, sillä silloin tällöin, uusista koulutuksista tulee tietoa, esimerkiksi koulujen nettisivuille.

Audionomin työ on mielenkiintoista monestakin syystä, mutta ennen kaikkea sen vuoksi, että siinä saa yhdistettyä hoitotyön, sekä tutkimustyön, mitä monet alkavat kaipaamaan siinä vaiheessa, kun työelämässä on oltu jo jonkin aikaa. Jokin aina houkuttelee siinä tutkimustyössä, mikä antaa todella paljon, verrattuna pelkkään hoitotyöhön. Tutkimusten tekeminen on hieman samanlaista, kuin opiskelu. Kuulontutkijan työ on myös todella tärkeää, sillä kuuloaistia tulee huoltaa, ja tutkia säännöllisin väliajoin, jotta pienetkin muutokset kuulossa huomataan mahdollisimman pian. Siten asialle voidaan paremmin tehdä jotain. Audionomit työskentelevät paljon itsenäisesti, joten ammatissa tulee olla itsenäisestä työskentelystä pitävä ihminen, ja työhönsä pitää voida keskittyä, aika ajoin sataprosenttisesti, sillä tutkimusten tekeminen ja analysointi, vaativat tarkkuutta.

Voiko kuuloa huoltaa?

Kuulo on meille monille päivänselvä ja jopa itsestäänselvä asia, jota ei tule miettineeksi, ennen kuin se alkaa heiketä. Heikkeneminen voi tapahtua joko vanhuuden tai sairauden johdosta, mutta nykyisin lääketieteen ollessa todella kehittynyttä asioille voidaan onneksi tehdä jotain, kun huomataan alkavat ongelmat.

Kuitenkin jos huomaa ongelmia kuulonsa kanssa, ei kannata jäädä aikailemaan, vaan ottaa rohkeasti yhteyttä lääkäriin, joka osaa neuvoa jatkotoimenpiteet.

Ennen kuulon huonontumista on kuitenkin tärkeää, että kuulosta huolehtii oikeaoppisesti. Tämä saattaa jopa ehkäistä tulevaisuudessa ongelmia kuulon kanssa.

Luonnollisesti kovassa melussa oleskellessa, tulee suojata kuulo asianmukaisilla kuulosuojaimilla. Mitä nuorempana tämän tavan aloittaa, sitä paremmat ovat tulokset. Korvien käytäviä ei tulisi myöskään kaivella turhaan, vaan toimia annettujen ohjeiden mukaan. Korvatulehdukset vaivaavat meistä monia lapsena ja niiden oikeanlainen hoito ja seuranta onkin ensiarvoisen tärkeää, vanhuutta ajatellen. Kuten jo aiemmin mainittiin, myös se että reagoi ajoissa huomaamiinsa muutoksiin, auttaa paljon siinä että ongelmiin ehditään puuttua aikaisessa vaiheessa.

Kuulo, samalla tavalla kuin vaikkapa iho, tarvitsee huoltoa pysyäkseen hyvänä elämämme loppuun saakka. Siksi pieniäkään oireita ei kannata ohittaa, vaan ottaa ne tosissaan ja pyytää niihin apua. Todella monet ongelmista voidaan kuitenkin nykyisin hoitaa, kunhan niihin vain puututaan tarpeeksi ajoissa.

Kuulo on kuitenkin yksi tärkeimmistä aisteista, joka auttaa meitä meidän sosiaalisessa elämässämme ja antaa meille myös todella monia erilaisia kokemuksia ja elämyksiä, esimerkiksi musiikin kautta. Suuri osa ympäröivän maailman aistimisesta tapahtuu myös kuulon avulla. Kuulo on myös osa muistijärjestelmää, tuoden meille muistoja menneestä, tuttujen äänien avustuksella. Se on siis kokonaisuudessaan todella tärkeä osa ihmisen elämää ja siksi sen kunnossa pitäminen onkin niin ensiarvoisen tärkeää.

 

 

 

 

Kuulon tutkiminen

Tänään päätimme puhua tärkeästä, kuuloon liittyvästä aiheesta, nimittäin kuulotutkimuksesta, ja siitä, miten se tehdään, ja miksi kuulotutkimukset ovat tärkeä osa terveydenhuoltoa. Kuulo on yksi ihmisen aisteista, joten tulisi olla ilmiselvää, että sen hoito kuuluu normaaliin, säännölliseen terveydenhoitoon aivan kuten kaikki muukin ihmisen perusaistien hoito. Usein näin ei kuitenkaan ole. Jostain kumman syystä, ihmiset helposti unohtavat kuuloaistin huoltamisen, ja säännölliset kuulotutkimukset, jotka ovat todella tärkeitä. Jokaisen ihmisen tulisi pysyä perässä siitä, mitä omissa korvissa, ja kuuloaistissa tapahtuu, ja kuinka se voi.

Kuulon tutkimiseen on monia erilaisia menetelmiä, joista yleensä kattavassa tutkimuksessa, käytetään useampia menetelmiä samassa tutkimuksessa. Kuuloa tutkitaan muun muassa äänesaudiogrammilla, ilma-ja luujohtotutkimuksilla, puhetesteillä, sekä huimaustutkimuksilla. Lähestulkoon aina, tavallisimmassa kuulotutkimuksessa, käytetään äänesaudiogrammia, mikä on kuulonhuollon menetelmistä kaikkein tunnetuin. Äänesaudiogrammi tehdään molemmille korville erikseen, ja se mittaa sitä, mitkä ovat kaikkein matalimpia, ja korkeimpia ääniä, joita molemmat korvista kuulevat, sekä jos kuulossa on joitakin puutteita. Testi tapahtuu siten, että kuulija kuulee kuulokkeista, jotka poistavat ympäristön melun, eri korkuisia ääniä. Audiogrammi piirretään molempien korvien kohdalta erikseen, ja pisteet, jotka esittävät kuultuja ääniä, muodostavat diagrammin, josta voidaan päätellä, onko tutkittavan henkilön kuuloaisti täysin normaali, vai onko siinä jotakin puutteita.

Vähintäänkin audiogrammissa, jokaisen tulisi käydä säännöllisin väliajoin, noin viiden vuoden välein, jotta voidaan pysyä perässä kuulon terveydestä, ja hoitaa sitä tarvittaessa. Muista, että kuulo on tärkeä.

Korvamato – musiikki mielessä!

Tällä kertaa keskustelemmekin hieman poikkeavasta aiheesta, joka kuitenkin liittyy kuuloonkin. Ilmiötä kutsutaan nimellä korvamato, ehkäpä joku siitä onkin jo kuullut! Tällä termillä tarkoitetaan sävelmää tai musiikinpätkää, joka on jäänyt mieleen eli toisin sanoen soimaan päässä. Tätä ilmiötä on tutkittu yllättävän paljon, onhan se varmasti tuttu tapaus ainakin kaikille länsimaalaisille.

Eri psykologian alat näkevät ilmiön eri tavoin. Esimerkiksi kognitiivisen psykologian mukaan korvamato tai musiikin soiminen päässä on osa ihmisen muistijärjestelmän luonnollista toimintaa. Dynaamisen psykologian näkökulmasta kuitenkin musiikki jo yleisellä tasolla edustaa usein tiedostumattomia psykologisia tekijöitä, usein varsin henkilökohtaisia, onhan musiikin merkitys yksilökohtaista ja hyvinkin erilaista.

Millaiset sikermät sitten jäävät päähän pyörimään? Allekirjoittanut muistaa etenkin ruotsalaisen vauhdikkaan ABBA -yhtyeen kappaleet, joiden kertosäkeet jäivät päähän pyörimään tunneiksi, jos ei jopa päivien ajaksi. Asiaa on tutkittu aivan virallisten tahojenkin toimesta, esimerkiksi Tietotekniikan tutkimuslaitoksen HIIT:n mukaan musiikkikappaleille altistuminen vaikuttaa enemmän kuin musiikkityyli. Sävelmä saattaa tulla mieleen myös vaikkapa assosioimalla asioita joidenkin tiettyjen laulujen kanssa.

Cincinnatin yliopiston professorin mukaan tosin iloinen melodia edesauttaa korvamadon syntymistä, ja tutkijan mukaan esimerkiksi Village Peoplen kappale YMCA on yksi niistä, jotka jäävät helposti mieleen jumiin. Korvamadot eivät ole missään mielessä vaarallisia (vaikka nimi saattaisi niin antaa ymmärtää), sillä lähestulkoon aina mielessä pyörivä kappale katoaa viimeistään muutaman päivän jälkeen eikä todennäköisesti haittaa ihmisen elämää arjessa millään tavalla.

sarjakuva