Kuuloharhat

Kuuloharhoilla tarkoitetaan kuuloaistiin liittyvää illuusiota, jossa kuulija kuulee ääniä jotka eivät ole oikeasti olemassa. Harhat voivat olla myös erilaisia hallusinaatiota, jotka liittyvät aivojen toimintaan. Erilaisia kuuloharhoja voi olla esimerkiksi McGurkin ilmiö, Shephardin asteikko sekä harhat äänen jatkuvuudesta. Myös muun muassa erilaisiin sairauksiin, kuten skitsofreniaan liittyy erilaisia aivojen tuottamia hallusinaatioita.

kuuloharha

Hallusinaatiot eli aistiharhat

Kuuloharhoihin liittyy todella usein hallusinaatioita, jolla tarkoitetaan todentuntuista kokemusta, joka on kuitenkin oman mielen tuottama. Hallusinaatiot alkavat ja loppuvat tahdosta riippumatta. Kuuloharhoissa ihmisellä aktivoituvat samat aivokuoren osat kuin hän kuulisi oikean äänen, eli tällöin kuulemiskokemus on aito. Tällöin ääni ei tule kuitenkaan ulkoisesti, vaan on täysin mielen tuottama. Tämän vuoksi myös kuurotkin voivat kuulla samanlaisia ääniä ja syntymäkuurot hallusinoivat puheen näköharhojen avulla kuten viittomakielen kautta.

Kuuloharhoihin altistaa erilaiset tekijät kuten hapenpuute, rasitus tai traumakokemukset. Traumaperäiset aistiharhat ovat tavallisesti traumakokemusten aistimusten takaumia. Esimerkiksi puolison kuoleman jälkeen ihminen saattaa kuulla hänen äänensä. Sairaudet aiheuttavat myös erilaisia kuulohallusinaatioita. Näitä sairauksia ovat muun muassa edellä mainittu skitsofrenia, psykoosi, mania sekä psykoottinen masennus.

Äänet on mahdollista jakaa yksinkertaisiin sekä monimutkaisiin ääniin. Yksinkertaisiin ääniin kuuluu esimerkiksi kellonsoittoa, hälytysääniä tai epäselvää puhetta. Tähän hyvänä esimerkkinä on vanhempi, joka saattaa kuulla lapsensa itkevän. Monimutkaisia harhoja ovat muun muassa selvä puhe ja musiikki. Ääniä voi kuulla laidasta laitaan ja erilaiset äänet voivat olla loukkaavia, ahdistavia, leikkisiä, kannustavia, sarkastisia, seksuaalisia tai neuvovia. Myös kulttuurilla on vaikutus siihen, millaisia ääniä esimerkiksi skitsofreenikko kuulee. Tutkimuksissa on osoitettu, että Yhdysvaltain Kaliforniassa harhat ovat tavallisesti piinaavia, ja Intiassa taas positiivisia. Myös esimerkiksi Ghanassa äänten uskottiin kuuluvan jumalalle, koska äänet puhuivat uskonnollisia asioita.

Kuuloharhoja voi hoitaa tilanteesta riippuen. Riippumatta kuitenkin siiitä että onko ihminen psykoosissa, ääniä hoidetaan tavallisesti erilaisilla pyskoosilääkkeillä. Lääkkeet eivät kuitenkaan aina välttämättä poista ääniä, mutta äänten negatiivisuutta pystytään vähentämään nimeämällä erilaiset äänet ja keskustelemalla niille väittelyn sijaan.

On kuitenkin todettu, että jokaisella ihmisellä on valmius kuulla erilaisia harhoja, eikä niiden kuuleminen ole aina välttämättä sairaus. Jos äänet kuitenkin häiritsevät huomattavasti elämää, on syytä hakeutua lääkäriin.

Tinnitus – korvien soimista ja huminaa

Onko sinulla kokemusta korvien soimisesta, mutta et ole löytänyt sille selitystä? Kyseinen soiminen tai kohina saattaa johtua tinnituksesta. Kyseinen ääni ei aiheudu ulkoisesta äänestä, vaan syynä on tavallisesti sisäkorvan sisäkarvasolujen hermopäätteiden vaurioituminen, mikä aiheuttaa poikkeavan ääniaistimuksen. Syitä voi olla monia ja tinnitus esiintyä eri tavoin. Tässä artikkelissa tutustummekin paremmin tinnituksen syihin, esiintyvyyteen sekä hoitomuotoihin.

tinnitus

Oireena jatkuvaa vinkunaa

Tinnituksen ääni saattaa vaihdella, mutta se on normaalisti jatkuvaa vinkunaa, kihinää sekä kohinaa. Tämä soiva ääni on siniaaltomainen, ja se voi olla esimerkiksi 1500 HZ:n ääntä. Joillakin saattaa esiintyä monta erilaista tinnitusääntä yhtäaikaa. Tinnitus jaetaan useasti kolmeen eri vaikeusasteeseen; ensimmäisen, toisen ja kolmannen asteen tinnitukseen.

Ensimmäisen asteen tinnituksessa oireita esiintyy ajoittaan ja se näin ne myös häiritsevät harvoin. Tällöin tinnitus on mahdollista poistaa tietoisuudesta.

Toisen asteen tinnitus on jatkuvaa, ja tällöin hiljaisissa paikoissa se alkaa helposti häiritsemään. Meluisissa paikoissa oleminen tinnituksen kanssa häiritsee vähemmän.

Kolmannen asteen tinnituksessa tinnitus on jatkuvasti alitajuisesti läsnä, sekä se koetaan todella häiritseväksi. Tämä alitajuntainen tinnitus heikentää huomattavasti elämänlaatua ja saattaa aiheuttaa unihäiriöitä aina masennukseen saakka.

Esiintyvyys

Kroonisesta parantumattomasta tinnituksesta kärsii Suomessa noin 500 000  henkilöä. Tinnitusta voi aiheuttaa silloin tällöin myös väsymys, tupakointi, alkoholin käyttö sekä korvakäytävän tukkeutuminen. Lyhytaikaisena tinnitus esiintyy melkein kaikilla ihmisillä, voimakkaan melualtistuksen jälkeen erityisesti. 15 – 15 %:lla ihmisistä tinnitus on pitkäkestoista, esimerkiksi yli 5 minuutin pituista ja noin 8% joutuu hakemaan apua lääkäriltä vaivan vuoksi. Vain prosentilla tinnitus on todella vaikea-asteista sekä häiritsevää. Perinnöllisyydellä ei tiedetä olevan vaikutusta tinnitukseen.

tinnitus2

Hoito

Mikäli jokin meluvaurio on aiheuttanut tinnituksen, nykylääketiede ei sitä vielä voi parantaa. Mikäli tinnitukseen liittyy huimausta tai kuulon nopeaa huononemista, on syytä käydä lääkärin tutkimuksissa. Joskus tinnitus voi johtua puhtaasti flunssasta, esimerkiksi nenän tai korvan tukkoisuudesta, ja tällöin se voidaan hoitaa helposti pois. Mikäli potilas kärsii pahemmasta tinnituksesta, yhtenä hoitokeinona pidetään sopeutumisvalmennusta sekä kuntoutusta. Myös erilaisilla taustaäänillä saa peitettyä häiritsevää tinnitusta.

Yhteenveto

Vaikka tinnitus on yleistä, monet ihmiset eivät välttämättä edes huomaa sitä. Tinnitusta voi estää elämällä terveellisesti, sekä lepäämällä hyvin. Liian meluisia paikkoja tulisi välttää, sillä suurimmat kuulovauriot johtuvat meluisista paikoista. Mikäli tinnitus rasittaa elämänlaatua, on hyvä käydä lääkärin puheilla. Vaikka pahalaatuista tinnitusta ei voi kokonaan parantaa, sitä voidaan huomattavasti helpottaa ja sen kanssa voi oppia elämään.

kuulokoje

Kuulolaitteet kuulemisen apuna

Kuulokoje on tärkeä apuväline huonokuuloiselle. Se auttaa hyödyntämään jäljellä olevaa kuuloa, mutta se ei kuitenkaan tee käyttäjästään normaalikuuloista.

Kuulokoje helpottaa huonokuuloisen arkielämää: väsyttävä pinnistely esimerkiksi työpalavereissa ja keskusteluissa vähenee. Se helpottaa huonokuuloisen selviytymistä arkielämän tilanteissa ja omien asioiden hoitamissa.

Sähköisessä kuulolaitteessa on mikrofoni, joka muuttaa äänen sähköiseksi signaaliksi sekä vahvistin, jonka tehtävä on kasvattaa sähköisen signaalin voimakkuutta ja korvaan sijoitettava kuulokeosa, joka muuttaa vahvistetun signaalin ääneksi.

kuulokoje

 

Kuulolaitteita on eri malleja, mutta yleisin on korvantauskoje, jonka laiteosa asetetaan korvalehden taakse ja korvakappale korvakäytävään. Äänet välittyvät korvaan korvankappaleeseen liitetyllä letkulla, jonka avulla se myös pysyy korvassa. Korvakappale rakennetaan yksilöllisesti korvan mukaan. Korvakäytävästä otetun mallin mukaan valimistettu korvakäytäväkoje asetetaan korvakäytävään. Se on pienikokoinen, joten sen käyttö vaatii sorminäppäryyttä. Taskukoje on hieman suurempi kuulolaite ja sitä pidetään taskussa tai esimerkiksi kaulassa kannettavassa pussissa. Ääni johdetaan korvaan johdon ja korvakappaleen avulla. Kommunikaattorimalliin kuuluu kuulokkeet ja vastaanotinlaitteisto. Kommunikaattoria käyttävät joskus erittäin huonokuuloiset vahnukset, jotka tarvitsevat kuulolaitetta vain ajoittain. Kuulolaite voidaan myös kiinnittää puhelimeen tai muuhun sähköiseen laitteeseen erityisen induktiosilmukan välityksellä.

Nykyaisikaisissa kuulolaitteissa on monipuoliset ominaisuudet, ja niitä voi käyttää erilaisilla kuunteluohjelmilla erilaissa ääniympäristöissä. Käyttäjä voi itse valita käytettävän ohjelman tai laite voi puolestaan tehdä sen automaattisesti. Useimmat kuulolaitteet sovitetaan tietokonephjelmiston avulla. Laitteita käytetään useimmiten paristoilla: korvantaus- ja korvakäytäväkojeissa on nappiparistot ja taskukojeessa sauvaparistot.

Kuulontutkimukset tehdään yleensä sairaalassa, jossa selvitetään kuulon heikkenemisen syy ja apuvälineiden tarve. Kojeen sovityst tehdään sairaaloiden kuuloasemilla, kuulokeskuksissa tai maksusitoumuksella yksityisella sektorilla. Tälloin henkilö saa kuulokojeen maksutta käyttöönsä,

Kuurojen maailma

Monet varmasti pohtivat onko kuurojen maailma täysin hiljainen. On varmasti jännittävää ajatella, miltä tämän yhden aistin puuttuminen mahtaa tuntua. Tämä kiinnostaa myös meitäkin, joten lähdimme tutkimaan asiaa. Löysimme internetin ihmeellisesti maailmasta hyvää tietoa, jonka tahdomme myös jakaa teidän kanssanne.

 

kuuro

Normaalia arkea

Kuurot pystyvät elämään aivan normaalia arkea, vaikka joitakin poikkeavaisuuksia löytyy. Kuurouden asteita löytyy erilaisia, jotkut saattavat kuulla joitakin ääniä, ja jotkut eivät välttämättä huomaisi vaikka joku löisi kattilat yhteen juuri korvan vieressä. Äänet eivät ole kuitenkaan samanlaisia, mitä me kuulemme. Jotkut kovat äänet saattavat kuulua esimerkiksi tömähdyksinä. Puhuminen kuuroille on mahdollista, ja jotkut oppivat sitä hyvin, toiset vähän huonommin. Kuuroille tarjotaan puheterapiaa, jossa opetellaan ääntämistä ja puhumista viittomakielen avulla.

Kuuroilla on tarkkaavaisempi näköaisti kuin niillä, joilla kuuloasti on itsestäänselvyys. Kuurot reagoivat välittömästi liikkeeseen ja ovat tarkkaavaisempia arjen asioissa. Tämän vuoksi näköaisti on kuuroille erittäin tärkeä, koska sen välityksellä he saavat kaiken tiedon.

Äidinkielenä viittomakieli

Viittomakieli on monen kuuron oma äidinkieli. Suomenkieli suomalaisille kuuroille on tavallisesti vasta toinen kieli ja englanti kolmas. Monet kuurot kertovat, että kommunikointi varsinkin suomalaisten kanssa on erittäin hankalaa. Ulkomailla ihmiset ovat vapautuneempia, ja uskaltavat elehtiä asioita enemmän. Suomessa monet ihmiset menevät täysin lukkoon kuuron tullessa juttelemaan. Jotkut saattavat kuitenkin kaivaa rohkeasti puhelimen esiin, ja kommunikoida kirjoittamalla sitä kautta.

Oma yhteisö

Kuuroilla on oma pieni yhteisö, kieli sekä kulttuuri. Melkein kaikki tietävät toisensa tässä tiiviissä vähemmistössä ympäri maailmaa, ja tämän vuoksi monet kuurot saavat hyviä ystäviä ympäri maailmaa tätä kautta. Kuurojen yhteisö onkin siis yhtä suurta perhettä.

Onnellista elämää

Viittomakieliset elävät siis aivan tavallista elämää. He juhlivat, matkustavat, opiskelevat sekä käyvät töissä. Kuurojen yhteisö järjestää useita eri tapahtumia, jonne kokoontuu muita kuuroja ympäri Suomea. Kuurojen kulttuuri on siis mielenkiintoinen sekä tärkeä, mutta kuurojen määrä vähenee valitettavasti kokoajan kehittyneen lääketieteen vuoksi.

Monet kuurot kuvailevatkin itseään onnelliseksi. Jo syntyessään kuurot kertovat että on mahdotonta ikävöidä mitään, mitä ei ole ikinä omistanut. He iloitsevat siitä mitä heillä on, eivätkä mieti mitä ei ole.

Kuurot voivat nauttia vammastaan huolimatta täysipainoista elämää. Moni kuuro ei edes koe kuurouttaan vammaksi. Monen elokuvan saa suomenkielisillä tekstityksillä, esimerkiksi Netflix -palvelussa. Elokuvaelämys on tietysti hyvin erilainen, kun ei kuule tarkkaan harkittuja ääniefektejä ja dialogia. Tietysti jos on kuuro, ei välttämättä kuule myöskään erilaisten kolikkopelien ääniefektejä. Onneksi kuurot ihmiset voivat lukea Casinopelaaja Opas -kaltaisten sivujen kaltaisilta sivuilta infoa kasinojen peleistä, kasinoista itsestään ja muusta rahapelaamiseen liittyvästä. Onneksi rahapelejä pelatakseen ei tarvitse kuuloa, vaan läjäpäin onnea.

Meille kuuleville – niin kuin kuulovammaiset normaaleilla kuulolla varustettuja ihmisiä kutsuvat – on kuurojen maailma vielä hyvin hämärän peitossa. On jännittävää ajatella, millaista olisi nauttia viihteestä esimerkiksi ilman puhetta ja musiikkia. Kuulo on kuitenkin yksi ihmisen tärkeimmistä aisteista. Se on suojellut esi-isiämme vaaroilta ja petoeläimiltä. Muillekin eläimille kuin ihmiselle kuulo on jopa näköaistia tärkeämpi aisti: esimerkiksi lepakot suunnistavat lentäessään täysin kuuloaistinsa varassa öisellä taivaalla ja valaiden kaltaiset merinisäkkäät pystyvät kuulemaan jopa useiden kymmenien kilometrien päästä lajitovereidensa ääntelyn. Ihmisen kuulo ei todellakaan ole eläinmaailman parhaimmasta päästä: koiralla on nelinkertaisesti parempi kuulo ihmiseen verrattuna ja se voi ihmisen tavoin stressaantua melusta ja hälinästä. Ihminen voi myös stressaantua suuresti melusta ja melusta voi oikeasti myös sairastua. Lisäksi kova melu alentaa ihmisen kuuloa ja pahimmillaan ihmisen korvat voivat soida, jolloin puhutaan tinnituksesta. Meluvaurion aiheuttamaa tinnitusta ei voida nykylääketieteen keinoin parantaa, ainakaan jos se on kestänyt pitkään.

kuurous viittomakieli

Kuurous – ei pelkkä kuuloaistin vamma

Kuurous määritellään lääketieteellisesti kuuloelinten aistivammaksi, joka estää puheen ymmärtämisen kuulon kautta. Suomessa syntyy vuosittain 25-30 kuuroa eli arviolta noin 0,8 promillea väestöstä on kuuroja. Kuurous on osittain perinnöllistä, mutta se voi johtua raskauden aikaisista komplikaatioista tai olla seuraus sairaudesta tai onnettomuudesta. Aivokalvontulehdukseen liityy usein sisäkorvan leviämisen ja sitä myötä kuuroutumisen riski. Vaikean kuulovamman voivat aiheuttaa myös kovat äänet tai jonkin korvan osan vaurioituminen. Myös ikä heikentää kuuloaistia. Joillakin kuuroilla on lisävaivana myös jatkuva korvien soiminen eli tinnitus.

Kuuro on syntymästään tai vaihaislapsuudessaan kuulonsa menettänyt, joka ei saa puheesta selvää kuulokojeenkaan avulla. Kuuro kommunikoi pääasiassa viittomakielen avulla, joka on hänen ensikielensä. Kuuroutunut on taas puolestaan henkilö, joka on menettänyt kuulonsa puheen oppimisen jälkeen ja joka useimmiten pystyy kommunikoimaan puheella tukimenetelmien, kuten tekstitulkkauksen, viitotun puheen avulla tai viittomakielellä. Kuuroutta pystytään nykypäivänä hoitamaan sisäkorvaistutteiden ja kuulolaitteen avulla.

Kieli- ja kulttuurivähemmistö

Kuurot muodostavat Suomessa kieli- ja kulttuurivähemmistön. Etenkin nuoremman polven kuurot kutsuvat itseään mielellään viittomakieliksiksi ja he kuuluvat viittomakieliseen vähemmistöryhmään. Joidenkin kuurojen mielestä kuurous ei ole vamma, joka vaatisi lääketieteellistä hoitoa. Keskenään kuurot yleensä kommunikoivat viittomakielellä, muttaa sitä taitamattomien kanssa kuurot voivat kommunikoidan muun muassa lukemalla ja kirjoittamalla. Useimmat kuurot osavat myös lukea huulilta, joka on kuitenkin aina myös arvailua, sillä kaikki konsonantit eivät eroa toisistaan visuaalisesti. Osa kuuroista osaa myös puhua.

Tunnettuja kuuroja

helen keller kuurous

Helen Keller

Yksi tunnetuimmista kuuroista on varmasti Helen Keller, joka lapsuutensa aikana sokeutui ja kuuroutui aivokuumeen seurauksena vain 19 kuukauden ikäisenä. Kuuroudesta ja sokeutumisesta huolimatta Keller oli kielellisesti hyvin lahjakas ja oppi lukemaan englannin lisäksi myös espanjaa, ranskaa, saksaa, kreikkaa ja latinaa pistekirjoituksella. Keller tunnetaan elämäntyöstään sokeiden ja kuurosokeiden auttajana. Hänen panoksensa aistivammaisten ja muiden syrjittyjen aseman parantamiseksi muodostui merkittäväksi. Elämänsä aikana Keller vieraili kerran Suomessa toukokuussa 1957.

kuurous signmark viittomakieli

Signmark

Kuurous ei rajoita elämää, ellei sen anna. Esimerkiksi tästä on hyvä esimerkki suomalainen Marko Vuoriheimo, joka on viittomakielinen rap-artisti Signmark. Vuornheimo aloitti muusikin teon vuonna 2994. Esiintyessään Signmark viittoo rytmikkäästi, sillä viittomakielisessä räppäyksessä loppusoinnut ovat samanklatisia käsimuotoja ja viittomia. Bassot ovat kuurolle räppärille tärkein elementti musiikissa, ne auttavat seuraamaan musiikin kulkua ja rytmittämään laulua. Signmarkin kappaleissa amerikkalaissyntyinen Brandon Bauer laulaa ja räppää englanniksi.

otoskooppi

Liimakorva lasten kuulon alentajana

Lapsilla korvatulehdukset ovat yleinen vaiva ja ne kannattaa hoidattaa heti pois niiden ilmetessä. Joskus lapsilla voi kertyä nestettä välikorvaan eli voi muodostua niin sanottu ”liimakorva”. Normaalisti neste valuu esteettä ulos välikorvasta nenän ja kurkun takaosaan korvatorven kautta. Välikorvaan voi kertyä nestettä nuhan ja muiden ylähengitystieinfektioiden aikana. Liimakorvataudissa neste muuttuu liimaiseksi ja jää välikorvaan ylähengitystieinfektion tai korvatulehduksen parannuttua. Syytä miksi joillekin lapsille kertyy herkemmin liimaa korvaan ei tunneta. Sairaus on osin perinnöllistä, joten perintötekijät ovat usein suuressa roolissa.

Liimakorva ei aina aiheuta lapselle oireita, mutta se voi johtaa väliaikaiseen kuulon menetykseen. Jos pieni lapsi ei näytä kuuntelevan tai ei vastaa puhuteltaessa tai lapsi itse puhuu kovalla äänellä, voi kyseessä olla liimakorvan heikentämä kuulo. Isompi lapsi osaa ehkä itse kertoa, jos korva tuntuu omituiselta. Pahimmassa tapauksessa jos ongelma jatkuu pitään, liimakorva voi vaikuttaa pienemmillä lapsilla puheen kehitykseen.

liimakorva putki

Putki asennettuna korvaan.

Korvatulehduksen jälkeen on tärkeää viedä lapsi jälkitarkastukseen, jossa tarkistetaan ettei välikorvaan ole jäänyt nestettä. Liimakorva todetaan otoskoopilla eli korvantähystimellä, jolla näkee onko välikorvassa nestettä ja miten hyvin välikorva liikkuu. Jos nestettä ilmenee, lääkäri saattaa suositella turvotusta vähentävää ainetta nesteen tyhjentämiseksi. Lääkkeiden pitäisi tehostaa nesteen poistumista välikorvasta korvatorven kautta, koska ne vähentävät kyseisen alueen limakalvojen turvotusta. Jos liimakorva ei parane muutamassa kuukaudessa, lapsen pitäisi saada lähete kurkku- ja korvatautilääkärille. Erikoislääkäri voi määrätä lapsen korviin asetettavaksi pienet muoviputket eli ilmastointiputket, joiden avuilla kertynyt neste pääsee valumaan normaalisti pois välikorvasta. Ilmastointiputket irtoavat itsestään ajan myötä, mutta lääkärin olisi silti syytä tarkkailla putkia säännöllisesti. Jos lapsella on putket korvissa, on veden pääsyä korvaan syytä välttää. Vesi voi aiheuttaa tulehduksen tai korvaeritettä. Putket auttavat lasta korvatulehduksissa ja palauttavat kuulon jälleen entiselleen.

Liimakorvan syntymistä on vaikea estää, mutta vähäiset korvatulehdukset voivat auttaa. Imetys saattaa vähentää pienten lasten korvatulehdusten määrää. Lapsi kannattaa pitää poissa tupakansavusta, koska se lisää hengityselintulehdusten, kuten korvatulehdusten mahdollisuutta. Nuhassa kannattaa estää lasta niiskuttamassa kun nenä on tukossa ja opeta hänet niistämään jo nuorena. Suurentuneet kitarisat voivat aiheuttaa korvatulehduksia ja liimakorvaa, joten lapsen nukkumista on syytä tarkkailla.

korvatulehdus

Korvatulehduksen oireet ja hoito

Korvatulehdus on ikävä vaiva, joka kiusaa meitä kaikkia aika ajoin. Se on yleinen etenkin pienillä lapsilla, mutta monikaan ei kuitenkaan ole selvillä siitä, miten korvatulehdusta tulisi hoitaa. Ei sinänsä mikään ihme, sillä netissä liikkuu korvatulehduksen hoidosta, vaikka millaisia ohjeita. Me kerromme tänään, miten korvatulehdus ilmenee, ja mitä tulisi tehdä, mikäli epäilee itselleen, tai lapselleen puhjenneen korvatulehduksen.

Mikä aiheuttaa välikorvan tulehduksen?

Lähes aina, korvatulehduksen syntyä edeltää hengitystietuledus. Korvatulehdus onkin usein flunssan jälkitauti, joka saattaa tulla esimerkiksi flunssan, ja sitä seuranneen keuhkoputkentulehduksen jälkeen. Tulehdus välikorvassa syntyy, kun limakalvojen turvotus ja limaneritys ahtauttavat korvatorvea, ja syntyy olosuhteet, jotka ovat otollinen kasvualusta bakteeriperäisille tulehduksille.

Korvatulehduksen oireet

Korvatulehdusta on syytä epäillä, mikäli korvassa tuntuu kipua, ja ilmenee yskää, nuhaa, tai kuumetta. Pienillä lapsilla, on korvatulehduksen yhteydessä, yleensä vaikeuksia nukkua kunnolla, sillä tulehduksen aiheuttama välikorvan märkä, painaa makuuasennossa tärykalvoa. Yölevottomuus voi siis lapsilla olla merkki korvatulehduksesta.

Korvatulehduksen hoito

Lääkäri tunnistaa korvatulehduksen yleensä siitä, että tärykalvo punoittaa, ja saattaa näyttää turvonneelta. Tärykalvon takana näkyy useimmiten kellertävää märkää, välikorvassa. Suomessa korvatulehdukset hoidetaan pääsääntöisesti antibiooteilla, joiden valintaan vaikuttaa se, minkä ikäinen potilas on kyseessä, aiemmin saadut lääkitykset, sekä mahdolliset allergiat. Korvatulehduksen hoitoon sopivia valmisteita on Suomessa saatavilla, noin 10. Antibioottikuuri välikorvan tulehduksen hoitoon, on kestoltaan yleensä 5 – 7 vuorokautta, ja lääkkeen tehon hoidossa, näkee useimmiten ensimmäisen kahden vuorokauden kuluessa hoidon aloituksesta.

korva

Korvan rakenne

Korva on monimutkainen elin, joka sijaitsee meillä pään sivulla. Emme tule edes ajatelleeksi, miten monesta osasta korva koostuu, niin että se pystyy kuulemaan hyvin ja auttamaan meitä arjen askareissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Korvassa on kolme eri päärakennetta, jotka ovat ulko-. väli- ja sisäkorva. Kaikki näistä kolmesta toimittavat osaltaan tärkeää virkaa siinä, että ihminen kuulee. Monesti ajattelemme korvalehteä vain kosmeettiselta kannalta,eli ovatko korvamme liian suuret, pienet tai ulkonevat, mutta korvalehdellä on tosiasiassa todella tärkeä tehtävä kerätä ääniaallot korvakäytävään ja aloittaa koko kuulemisprosessi.

Eläimillä, kuten tiedämme, korvat liikkuvat mielialojen mukaan tai kun kuuloa halutaan tarkentaa, mutta ihminen on aikojen saatossa kadottanut tämän kykynsä ja meidän täytyy nykyään vain luottaa korvalehtien apuun kerätessämme ääniaaltoja korvakäytävään.

Välikorva on alue, jossa sijaitsevat sekä tärykalvot että myöskin kuuloluut. Tärykalvon tehtävä on muuttaa korvalehden keräämät ääniaallot mekaaniseksi liikkeeksi ja välittää ne kuuloluille. Kuuloluut taas omalta osaltaan voimistavat tai vaimentavat ääniaaltoja . Kyseessä on siis ketjureaktio ja korvan kuullessa hyvin, jokaisen osan on toimittava hyvin.

Sisäkorvassa sijaitsee simpukka niminen elin, joka on simpukan kaltainen kierteinen elin. Tämä elin sisältää nestettä ja kuulosoluja ja kooltaan se on noin 35 mm pitkä. Kova melu voi vahingoittaa korvan simpukkaa, saaden kalvot repeytymään. Korvien soiminen kovan melun jälkeen voikin kertoa siitä, että simpukkaan on tullut äänen voimakkuuden takia jonkinlaisia vaurioita. Sisäkorvassa sijaitsevat myöskin kaarikäytävät, joiden tehtävänä on aistia sekä tasapainoa että asentoja. Joskus huimaus voikin olla merkki siitä, että näissä kyseisissä elimissä on vikaa.

Simpukan tehtäviin kuuluu myös ääniaaltojen muuttaminen hermoärsykkeiksi. Tämä värähtely taas omalta osaltaan liikuttaa kuuloreseptorisoluja, jotka antavat hermoimpulssin isoaivokuoren kuuloalueelle. Kuuleminen on siis monimutkainen prosessi, jossa on mukana lukuisa määrä herkkiä ja hienovaraisia elimiä. Näiden elinten kunnossa pitäminen ja huoltaminen onkin ensiarvoisen tärkeää jos haluaa säilyttää kuulonsa vielä vanhuuspäivinään.

 

kuulokkeet

Parhaat kuulokkeet musiikin kuunteluun

Tänä päivänä jo pelkästään katukuvassa näkee etenkin monia nuorempia ihmisiä, jotka kuuntelevat musiikkia esimerkiksi älypuhelimillaan. Musiikkia kuunnellaan niin paljon, että siksi onkin tärkeää omistaa oikeat varusteet kuuntelun, eli laadukkaat kuulokkeet. Mikäli kuuntelet huonolaatuisilla kuulokkeilla musiikkia tai puhetta suurella voimakkuudella, voi erityisesti pitkän ajan kuluessa siitä koitua suuriakin ongelmia. Tällä kertaa olemmekin siis listanneet parhaat ominaisuudet turvalliseen kuunteluun, jotta kuulo pysyisi hyvänä aina vanhoille päiville asti.

Millaiset korvakuulokkeet sinulle sopivat?

Useimmiten kuulokkeita käytetään nimenomaan älypuhelinten kanssa. Monet käyttävät niitä voidakseen puhua puhelimessa ilman että laitetta tulisi pitää koko ajan korvalla, toiset taas kuuntelevat musiikkia tai katsovat elokuvia mobiililaitteella. Korvakuulokkeet voivat olla joko langattomia tai johdollisia, eikä sillä ole suurta merkitystä kuuntelun suhteen vaan on käyttäjästä kiinni haluaako hän olla ns. vapaampi puhelimestaan, sillä välillä johdot saattavat irrota etenkin liikkuessa. 

Ensinnäkin kannattaa kiinnittää huomiota kuulokeosan malliin. Joskus ne voivat mennä hyvinkin syvälle korvakäytävään, jolloin kannattaa muistaa alhainen voimakkuustaso kuulokkeita käyttäessä. Tämä malli tosin pysyy paremmin korvassa kiinni. Jos ongelmana on se, että nappikuulokkeet putoilevat, kannattaa harkita kuulokkeita, joissa on korvan ympäri kulkeva pidike. Musiikin kuuntelijoille sopii mainiosti hieman isommat kuulokkeet, joissa korvat jäävät kokonaan kuulokeosien sisälle ja näin ääni eristyy ja kuuntelija voi keskittyä musiikkiin.

Tärkeintä on se, että kuulokkeet eivät paina korvaa tai hiosta. Kuten jo mainittukin, äänen voimakkuutta on hyvä rajoittaa, ettei kuulo vaurioidu.

audionomi

Kuulontutkijan ammatti

Monia ihmisiä varmasti mietityttää, ketkä ovat he, jotka tutkivat kuuloa, ja miten kuulontutkijaksi pääsee. Tänään perehdymme asiaan, sillä onhan kyseessä erittäin mielenkiintoinen, ja ennen kaikkea, todella tärkeä ammatti.

Kuulontutkijaksi eli audionomiksi pääsee erikoistumalla. Pohjalla tulee olla jokin terveydenhuollon perustutkinto, kuten lähihoitajan, sairaanhoitajan, tai vaikka terveydenhoitajan tutkinto. Sen jälkeen on mahdollista hakea täydentävään koulutukseen, josta valmistuu audionomiksi. Audionomin koulutus on laajuudeltaan 60 opintopistettä, ja se kestää noin 1 – 1,5 vuotta, riippuen opinto-ohjelmasta.

Suomessa koulutuksiin on mahdollista hakea, esimerkiksi Metropoliaan Helsingissä, Oulun ammattikorkeakouluun, sekä Turun ammattikorkeakouluun. Koulutuksia ei välttämättä ole saatavilla joka vuosi, mutta kannattaa pitää silmät auki, sillä silloin tällöin, uusista koulutuksista tulee tietoa, esimerkiksi koulujen nettisivuille.

Audionomin työ on mielenkiintoista monestakin syystä, mutta ennen kaikkea sen vuoksi, että siinä saa yhdistettyä hoitotyön, sekä tutkimustyön, mitä monet alkavat kaipaamaan siinä vaiheessa, kun työelämässä on oltu jo jonkin aikaa. Jokin aina houkuttelee siinä tutkimustyössä, mikä antaa todella paljon, verrattuna pelkkään hoitotyöhön. Tutkimusten tekeminen on hieman samanlaista, kuin opiskelu. Kuulontutkijan työ on myös todella tärkeää, sillä kuuloaistia tulee huoltaa, ja tutkia säännöllisin väliajoin, jotta pienetkin muutokset kuulossa huomataan mahdollisimman pian. Siten asialle voidaan paremmin tehdä jotain. Audionomit työskentelevät paljon itsenäisesti, joten ammatissa tulee olla itsenäisestä työskentelystä pitävä ihminen, ja työhönsä pitää voida keskittyä, aika ajoin sataprosenttisesti, sillä tutkimusten tekeminen ja analysointi, vaativat tarkkuutta.