Jännityspäänsärky johtuu kallonpohjan lihaksista

Kallonpohjan lihakset ja jännityspäänsärky

Jännityspäänsärky on ikävä tunne, joka saattaa kestää pitkään. Se voi alkaa äkillisesti ja vaivata monissa tilanteissa, joissa keskittymisen pitäisi olla kunnossa. Kallonpohjan hieronta on tunnetusti apukeino, jolla jännityspäänsärkyä voi vähentää ja parhaimmillaan sen voi poistaa jopa kokonaan. Kallonpohjan lihakset tarvitsevat nimittäin huoltoa samaan tapaan kuin muutkin lihakset. Jos niitä ei huolla, voi seurauksena olla ikävää päänsärkyä.

Kallonpohjan lihakset kuntoon

Monet meistä eivät edes ajattele sitä tosiasiaa, että myös kallonpohjassa on lihaksia. Jos niska-hartiaseutu on jännityksessä, vaikuttaa se myös kallonpohjaan ja alkaa tuntumaan takaraivolla. Tällainen kipu saattaa poistua hetkeksi kipulääkkeellä, mutta palaa aina takaisin. Tällöin ainoa apu on kallonpohjan hieronta, joka vaikuttaa suoraan kallonpohjan tärkeisiin lihaksiin.

Lihasongelmat ovat tuttuja monelle ja usein esimerkiksi selän takia käydään hierojalla. On kuitenkin hyvä muistaa, että lihaksia on myös siellä, missä ne eivät ole niin hyvin näkyvissä. Myös kallonpohjan lihaksia voi käydä hoitamassa hierojalla. Joko päähieronta tai varsinainen kallonpohjan hieronta ovat molemmat todella toimivia keinoja hoitaa jännityspäänsärkyä.

Kallonpohjaa voi painella myös itse

Jos jännityspäänsärky on todella kova eikä hierojalle pysty lähtemään juuri sillä hetkellä, voi kallonpohjaa painella myös itse. Kallonpohjassa on niin sanottu niskarusetti, jonka alueelta painelemalla saa helpotusta tukalaan oloon. Käytännössä tämä alue löytyy siis takaraivolta. Tehokkainta on, kun aluetta painelee peukaloilla.

Akuutti meluvamma voi vaatia hoitoa

Korvakipu kovan äänen jälkeen eli akuutti meluvamma

Korvakipu kovan äänen jälkeen tunnetaan myös nimellä akuutti meluvamma. Akuutti tarkoittaa nimenomaan sitä, että kipu on ilmaantunut aivan yllättäen. Yleisimpiä akuutin meluvamman aiheuttajia ovat esimerkiksi äänekkäät työkoneet, moottoriurheilu, ampumaurheilu tai kovaääninen musiikki esimerkiksi festareilla tai klubilla. Akuutti meluvamma syntyy, kun sisäkorvan sietokyky ylittyy. Tämän seurauksena korvat alkavat soida. Korvissa voi esiintyä myös lukkoisuutta ja tukkoisuutta.

Korvakipu kovan äänen jälkeen saattaa vaatia hoitoa

Joissakin tapauksissa korvan akuutti meluvamma voi vaatia hoitoa. Tämä on yleistä silloin, kun kova melu on kestänyt pitkään tai se on ollut erityisen voimakasta. Meluvamman seurauksena joitakin sisäkorvan aistinsolujen voi vaurioitua ja tuhoutua välittömästi. Tällöin mitään ei ole enää tehtävissä niiden pelastamiseksi. Tämä on kuitenkin harvinaista.

Yleensä sisäkorvan aistisolut vaurioituvat, jolloin niiden toiminta heikkenee. Toiminta ei kuitenkaan heikkene pysyvästi, vaan aistisolut palautuvat aikanaan. Jotta aistisolut voisivat toipua akuutista meluvammasta, vaaditaan siihen hyviä olosuhteita. Tämä tarkoittaa sitä, että itseään ei saisi altistaa kovalle melulle vähään aikaan. Esimerkiksi festarit toisensa perään eivät anna aistisoluille mahdollisuutta toipua.

Akuutin meluvamman seuraukset

Jos korvia altistaa kovalle melulle jatkuvasti, voivat seuraukset olla pysyviä. Myös akuutin meluvamman seuraukset voivat aivan yhtä hyvin olla pysyviä. Korvien soiminen eli tinnitus sekä kuulon pysyvä heikkeneminen ovat tyypillisimpiä vammoja, joita melulle altistumisesta seuraa. Tämän vuoksi korvia tulee suojata kovilta ääniltä.

Menieren tauti – inhottava vaiva korvassa

Huimaus on yksi Menieren taudin oireista

Aivan kuten mikä tahansa muukin osa ihmisessä, herkät korvamme voivat saada sairauksia. Osa niistä on niin kummallisia oireiltaan, tai niitä on vaikea yhdistää selvittääksemme taudin alkuperän. Yksi tällainen harvinaisempi oireyhtymä, jonka syytä ei varmasti tiedetä, on Menieren oireyhtymä.

Menieren tauti yhdistää outoja oireita

Tässä oireyhtymässä voi henkilöllä esiintyä huimausta, jossa tuntuu että koko ympäristö pyörii tai epämääräistä jalkojen keinutusmaista huimausta. Muita oireita ovat paineen tuntuminen korvassa, tai tunne kuin korvat täyttyisivät. Kuulo voi myös huonontua oireyhtymän aikana, tai korvissa voi alkaa aika ajoin soida. Tätä tautia kutsutaan joskun myös kolmen H:n taudiksi, sillä oireina ovat Huimaus, Humina sekä Huonokuuloisuus.

Tämä tauti ei suinkaan ole kovin yleinen, sillä sitä esiintyy keskimäärin yhdellä 10 000:sta. Tauti ilmenee yleensa 20 ja 60 ikävuoden välillä. Oireista etenkin korvan täyttymisen tunne johtuu siitä, että tauti johtuu nesteen lisääntymisestä sisäkorvassa. Kuulon heikkenemisen lisäksi tämä voi vaikuttaa myös tasapainoaistiin, sillä tasapainoelinkin sijaitsee korvassa.

Miten tautia voidaan hoitaa?

Jotta nestettä ei kertyisi kroppaan eikä sitä myötä myös sisäkorviin, suositellaan tätä oireyhtymää sairastaville vähäsuolaista ruokavaliota. Näitä huimauksen kaltaisia tilanteita varten voidaan myös harjoitta atasapainoaisita, kuten näön ja tasapainon yhteistyötä. Tällöin tilanne ei tunnu niin epämukavalta ja pelottavalta tautia sairastavalle, kun hän ei täysin menetä kontrolliaan huimaavassa olotilassaan. Tautia voidaan tarpeen tulleen hoitaa myös kahdella eri lääkkeellä, jotka vähentävät juurikin tätä oireiden aiheuttajaa, eli nesteitä sisäkorvassa. Näitä ovat betahistidiini ja erinäiset nesteitä poistavat lääkkeet. Tautiin voi liittyä myös joitain sen laukaisevia tekijöitä, kuten kahvi tai tupakka. Nämä ovat hyvin yksillökohtaisia, ja luonnollisesti oireyhtymän oireita voidaan helpottaa tai poistaa, kun vältetään näitä laukaisevia tekijöitä. Tarvittaessa, pahoissa Menierentautitapauksissa voidaan käyttää erilaisia lääkeruiskutuksia korvaan, tai tarvittaessa jopa kirurgisia toimenpiteitä.

Jos tunnistat näitä oireita itselläsi tai jollain lähipiirissäsi, voi olla syytä mennä lääkärin puheille. Toki jonkin verran voi ensin itse tarkkailla tilannetta, ja kirjata esimerkiksi ylös, missä tilanteessa oireet ilmaantuivat. On hyvä myös kirjata ylös, mikäli huomaat jotain tekijöitä, miktä laukaisevat oireet.

Mitä tehdä, kun kuulo heikkenee?

Korvan rakenne

Kuulon heikkeneminen voi olla vähittäistä tai äkillistä. Useimmiten kuulo heikkenee vähitellen ihmisen vanhetessa. Se voi myöskin liittyä liialliseen vahaan korvassa, tai flunssan aiheuttamaan kuulon heikkenemiseen. Nämä kaksi oiretta on hoidettavissa, mutta jos kuulo on heikentynyt äkillisesti, on tilanne vakavampi. Kuulon äkillinen heikentyminen voi johtua jostakin onnettomuudesta tai tapaturmasta, kuten voimakkaasta räjähdyksestä lähellä, pitkäaikaisesti kovalle melulle altistumisesta tai sukeltamisesta.

Jos kuulon heikkenemiseen liittyy lisäksi esimerkiksi suhinaa, huimausta tai joitain muita oireita, voi syynä olla sisäkorvan tai kuulohermon vioittuminen. Korvan vuotaminen puolestaan viestii useimmiten tulehduksesta.

Mitä voi tehdä, jos kuulo heikkenee?

Jos kyseessä on liiallinen korvavaha, on sitä poistettava korvasta. Se onnistuu osittain vanupuikolla, mutta turvallisemmin ja paremmin korvat saa putsattua apteekista saatavalla liuoksella. Sitä laitetaan yön ajaksi korviin. Aamulla nesteen voi pestä pois korvista. Muista kuitenkin suihkutella varovasti herkkiä korvia.

Jos kuulon heikkeneminen on flunssasta johtuvaa, menee se useimmiten ohitse itsestään flunssankin päättyessä. Jos kuitenkin haluat edesauttaa tätä jo flunssan aikana, voi limakalvojen turvotusta laskevat lääkkeet olla avuksi.

Äkillisessä kuulon heikkenemisessä, tai jos syynä ei ole kumpikaan näistä edellämainituista, on syytä hakeutua lääkärin puheille. Etenkin jos kuulon heikkenemiseen liittyy muitakin oireita, kuten jonkinlaista vuotoa tai tasapainon suhteen heikkoa oloa, on syytä hakeutua mahdollisimman nopeasti ammattilaisen tutkittavaksi.

Kuuloon voi hetkittäin vaikuttaa myös korvan sisäisen ja ulkopuolella olevan paineen ero. Tämä tapahtuu usein lentokoneessa, kun paine muuttuu äkillisesti, ja tuntuu kuin korvat olisivat lukkiutuneet. Etenkin lapsille, joiden korvakäytävät ovat kapeammat, tämä voi olla hyvinkin kivuliasta.

Kuulon heikentyminen iän myötä

Normaalisti kaikilla heikkenee kuuloaisti jonkin verran vanhetessa. Tämä on normaalia, eikä siitä pidä liikaa huolestua. Tämä on tietenkin harmillinen vaiva, mutta niin kauan kun se ei häiritse päivittäisiä rutiineja ja askareita, niin ei ole syytä huolestua. Jos kuitenkin kommunikointi ja arkielämä alkaa vaikeutua kuulo-ongelmien vuoksi, kannattaa harkita erilaisia kuuloa parantavia apulaitteita. Näitä on erilaisia sähköisiä, jotka voidaan muotoilla juuri sinun korvaasi sopivaksi.

Festarit tulevat taas, pidä korvistasi huolta!

fesatar

Suomi, tämä kesäfestareiden luvattu maa, kylpee pian taas auringossa (ainakin toivottavasti) ja kansa vaeltaa innokkaana kuuntelemaan lempiartistejaan erilaisille festareille. Niitä järjestetään pitkin Suomea, ja jokaiselle viikonlopulle on nykään melkein jo ylitarjontaa. Monta kertaa juuri ennen hurjan festarikauden alkamista media tarjoilee kuluttajille neuvoja siitä, mitä kaikkea festareille kannattaa ottaa mukaan ja miten huolehtia asioista kuten riittävä vedenjuonti tai ehkäisy. Yllättävän usein jää kokonaan mainitsematta eräs tärkeä seikka; kuulo.

Kuuloliiton nyrkkisääntö on hyvä pitää mielessä: jos meluisassa tilanteessa ei saa selvää puheesta, joka kuuluu metrin päästä, kuulo tulisi suojata.

Myös melun kesto voi olla vaaraksi

Nykypäivänä meteli festareilla ei ole enää onneksi samaa luokkaa, mitä se oli vielä ennen vuotta 2003. Tuolloin ilmestyi uudet ohjeet asumisterveyteen, ja positiiviset muutokset alkoivatkin sen myötä. Tänä päivänä festivaalien järjestäjät ovat suhteellisen sitoutuneita pitämään desibelit kurissa. Silti kuulosuojaimia kannattaa käyttää, koska festareilla tavallista kovemmalle melulle altistutaan joka tapauksessa useamman tunnin ajalla. Tällöin kuulo ei saa ollenkaan lepohetkeä, jonka se kuitenkin tarvitsee. Tutkimusten mukaan korvat kestävät 90-100 desibelin melua tunnin tai kaksi, mutta sitten olisi jo tarvetta levolle. Korvatulpat suovat kuulolle tuon tärkeän levon.

Melualtistukselle on olemassa erilliset ohjearvot. Nyrkkisääntönä tässä on se, että joka kerta kun melu lisääntyy kolmella desibelillä, lyhentää se melualtistuksen kestoa puolella. Erot desibeleissä ovat siis pienet, mutta vaikutus altistusaikaan suuri. Huomioitavaa on myös kipukynnyksen melualtistus, joka on noin 125 desibeliä.

Liian melualtistuksen vaikutuksia

Vaikutukset voivat olla vakavia ja kestää koko eliniän. Meluvammat muodostuvat liian kovalle melulle altistumisesta, tai viettämisestä liian pitkiä aikoja meluisassa ympäristössä. Meluvamman yksi tyypillisimpiä oireita on tinnitus. Se on äärimmäisen inhottava vaiva,  jonka kroonisesta muodosta kärsii Suomesas jopa puoli miljoonaa henkilöä. Tinnitus on usein jatkuvaa vinkunaa tai kohinaa, ja korkeataajuista sellaista. Jos tinnitus on seurausta meluvauriosta, sitä ei voida nykytiedolla parantaa. Lisätietoa tinnituksesta ja muista kuulovammoista on saatavilla sivustollamme. Kuuloa tulisi todella vaalia, myös juhlimisen yhteydessä. Toinen meluvamma on kuulonalenema; se kehittyy usein pikkuhiljaa.

Kuulosuojaimia on nykyään monenlaista ja joka korvalle löytyy varmasti sopiva vaihtoehto. Ei siis ole mitään syytä jättää niitä käyttämättä, etenkään festareilla. Parempi katsoa kuin katua, joten suosittelemme jokaista lisäämään festarivarustukseensa myös kuulosuojaimet, esimerkiksi juuri hyvinkin huomaamattomat ja vaivattomasti mukaan otettavat korvatulpat.

Suomalaisen viittomakielen historia

Suomalaisen viittomakielen historia juontaa juurensa 1800-luvun puoliväliin. Tuolloin Ruotsissa opiskellut kuuro Carl Oscar Malm perusti Suomeen ensimmäisen kuurojenkouluun Porvooseen vuonna 1846. Malmin käyttämä viittomakieli levisi suomalaisten kuurojen käyttöön ja eriytyi omaksi kielekseen kuurojen keskuudessa. Kuitenkin vuoden 1800-luvun lopulla Suomessakin alettiin suosia kuurojen opetuksessa oralismia eli puhemetodia, jonka mukaan kuurojen tulisi oppia puhumaan ja hylätä viittomakieli. Oralismin myötä viittomakielen käyttö kiellettiin kouluissa jopa rangaistuksen uhalla. Kuurot jatkoivat kuitenkin viittomakielen käyttöä salaa asuntoloissa ja erilaisissa kuurojen yhdistyksessä. Viittomakielestä tuli näin ollen kuuroyhteisöjen sisäinen salakieli ja kuurot käyttivät kuulevien seurassa koulussa opetettua puhekieltä.

viittomakielen historia

Vuoden 1970-luvun jälkeen Suomessa alettiin suhtautua kuuroihin ja viittomakieleen vihdoin myönteisemmin. Tällöin viittomakielestä tuli opetuksen apuväline ja jopa kuurojen lasten vanhemmille alettiin opettaa viittomakieltä.  1970-luvulla syntyi myös kuurotietoisuusliike, jonka missiona oli tasa-arvoisuuden vaatimus. Sen mukaan kuuroilla tulisi olla yhteiskunnassa samat oikeudet, arvo ja velvollisuudet kuten kuulevillakin. Myöskin omasta kielestä tulisi olla ylpeitä ja kuurojen tulisi saada tuntea itsensä yhtä tärkeiksi kuin muutkin yhteiskunnan jäsenet. Kuurotietoisuus nosti esille asioita, jotka olivat jo ennestään tuttuja, mutta liike toi ne vahvemmin ja selkeämmin esille. Kuurotietoisuusliikkeellä on erityisen tärkeä asema suomalaisen viittomakielen historiassa, sillä sen jälkeen kuurojen asemassa on tapahtunut pysyviä muutoksia, josta kertoo myös vuonna 1979 säädetty invalidihuoltolaki, johon on lisättynä tulkkipalvelu. Lisäksi viittomakielisen opetuksen mahdollisuus kaikille lisättiin vuonna 1991 Suomen peruskoululakiin. Vuonna 1995 puolestaan viittomakieli sai perustuslaillisen aseman, joka on turvannut kuurojen aseman oppia omaa kieltään sekä käyttää sitä vapaasti.

Nykyään Suomessa on käytössä kaksi viittomakieltä, suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Suomenruotsalainen viittomakieli on Unescon kriteereiden mukaan vakavasti uhanalainen kieli ja se on vaarassa kadota. Suomenruotsalaisen viittomakielen opetusta tarjotaankin vain harvoin.

Lihasongelmat kuulo ongelmien taustalla!

Yllättävää kyllä, joskus kuulo ongelmien taustalla saattaa olla jopa kireät lihakset. Tämä ei ihan heti ensimmäisenä tulekkaan mieleen kun painitaan nsinnikkäiden ja ikävien kuulovaivojen kanssa. Tästä syystä onkin hyvä tavata spesialisti joka osaa ajatella eri vaihtoehtoja jotka voivat aiheuttaa vaivoja.

Lihasjännitys voi nimittäin aiheuttaa jopa korvien tinnitusta, joka saattaa olla voimakkuudeltaan normaalia elämää häiritsevää. Hyvin usein kyseisen kaltaisissa tapauksissa tinnitus on vain ja ainoastaan toisessa korvassa ja ääni voi olla joko inisevä tai todella pistävän terävä.

Hyvin usein tätä vaihtoehtoa ei kuitenkaan osata ajatella silloin kun henkilö saapuu lääkärin puheille kuulovaivojen vuoksi. Kuitenkin asia on hyvinkin looginen, sillä niska-hartiaseudun lihakset kiinnittyvät kallonpohjan ja korvien lähistölle. Joissakin tapauksessa, varsinkin jos kuulo ongelmiin liittyy huminaa, saattaa taustalla olla verenkierron häiriöt.

Hyvä uutinen lihasperäisissä kuulo ongelmissa on se, että ne ovat myös yleensä hoidettavissa jos ne ovat lähtöisin esimerkiksi lihasten jäykkyydestä. Ihmisen lihaksisto on todella monimutkainen systeemi, jonka tasapainoon ja hyvinvointiin vaikuttaa todella moni eri asia. Erilaiset jännitystilat voivatkin todella helposti aiheuttaa myös tukun muita oireita, joita pahimmassa tapauksessa ruvetaan hoitamaan täysin väärillä toimenpiteillä.

Joskus paras tapa hoitaa esimerkiksi kiusallista tinnitusta tai korvien huminaa, onkin hakeutua hyvän ja ammattitaitoisen liikunta-ja urheilufysioterapeutin vastaanotolle. Päästäkseen eroon kyseisistä vaivoista vastaanotolla tuleekin käydä usein muutamia kertoja, sekä tämän jälkeen lisäksi fysioterapeutilta saatavat jumppaliikkeet auttavat asiaa.

Myös korvien kutina voi uskomatonta kyllä olla oire lihaksiston jännitystilasta, johon kannattaisi hakea apua ennen kuin se pääsee todella pahaksi ja elämää haittaavaksi.

Tällä kirjoituksella haluammakin antaa toivoa niille, jotka kamppailevat kyseisten vaivojen kanssa. Näistä ikävistä ja kivuliaista vaivoista on todellakin mahdollista päästä eroon oikeanlaisella hoidolla ja lihashuollolla. Epätoivoon ei siis kannata todellakaan vaipua vaan etsiä käsiinsä paras mahdollinen fysioterapeutti taikka erikoislääkäri ja marssia hänen puheilleen. Yleensä tästä alkaa prosessi jossa vaivoista kärsivän ihmisen hoitoprosessi alkaa ja pikkuhiljaa vaivat alkavat helpottua!

Kuuloharhat

Kuuloharhoilla tarkoitetaan kuuloaistiin liittyvää illuusiota, jossa kuulija kuulee ääniä jotka eivät ole oikeasti olemassa. Harhat voivat olla myös erilaisia hallusinaatiota, jotka liittyvät aivojen toimintaan. Erilaisia kuuloharhoja voi olla esimerkiksi McGurkin ilmiö, Shephardin asteikko sekä harhat äänen jatkuvuudesta. Myös muun muassa erilaisiin sairauksiin, kuten skitsofreniaan liittyy erilaisia aivojen tuottamia hallusinaatioita.

kuuloharha

Hallusinaatiot eli aistiharhat

Kuuloharhoihin liittyy todella usein hallusinaatioita, jolla tarkoitetaan todentuntuista kokemusta, joka on kuitenkin oman mielen tuottama. Hallusinaatiot alkavat ja loppuvat tahdosta riippumatta. Kuuloharhoissa ihmisellä aktivoituvat samat aivokuoren osat kuin hän kuulisi oikean äänen, eli tällöin kuulemiskokemus on aito. Tällöin ääni ei tule kuitenkaan ulkoisesti, vaan on täysin mielen tuottama. Tämän vuoksi myös kuurotkin voivat kuulla samanlaisia ääniä ja syntymäkuurot hallusinoivat puheen näköharhojen avulla kuten viittomakielen kautta.

Kuuloharhoihin altistaa erilaiset tekijät kuten hapenpuute, rasitus tai traumakokemukset. Traumaperäiset aistiharhat ovat tavallisesti traumakokemusten aistimusten takaumia. Esimerkiksi puolison kuoleman jälkeen ihminen saattaa kuulla hänen äänensä. Sairaudet aiheuttavat myös erilaisia kuulohallusinaatioita. Näitä sairauksia ovat muun muassa edellä mainittu skitsofrenia, psykoosi, mania sekä psykoottinen masennus.

Äänet on mahdollista jakaa yksinkertaisiin sekä monimutkaisiin ääniin. Yksinkertaisiin ääniin kuuluu esimerkiksi kellonsoittoa, hälytysääniä tai epäselvää puhetta. Tähän hyvänä esimerkkinä on vanhempi, joka saattaa kuulla lapsensa itkevän. Monimutkaisia harhoja ovat muun muassa selvä puhe ja musiikki. Ääniä voi kuulla laidasta laitaan ja erilaiset äänet voivat olla loukkaavia, ahdistavia, leikkisiä, kannustavia, sarkastisia, seksuaalisia tai neuvovia. Myös kulttuurilla on vaikutus siihen, millaisia ääniä esimerkiksi skitsofreenikko kuulee. Tutkimuksissa on osoitettu, että Yhdysvaltain Kaliforniassa harhat ovat tavallisesti piinaavia, ja Intiassa taas positiivisia. Myös esimerkiksi Ghanassa äänten uskottiin kuuluvan jumalalle, koska äänet puhuivat uskonnollisia asioita.

Kuuloharhoja voi hoitaa tilanteesta riippuen. Riippumatta kuitenkin siiitä että onko ihminen psykoosissa, ääniä hoidetaan tavallisesti erilaisilla pyskoosilääkkeillä. Lääkkeet eivät kuitenkaan aina välttämättä poista ääniä, mutta äänten negatiivisuutta pystytään vähentämään nimeämällä erilaiset äänet ja keskustelemalla niille väittelyn sijaan.

On kuitenkin todettu, että jokaisella ihmisellä on valmius kuulla erilaisia harhoja, eikä niiden kuuleminen ole aina välttämättä sairaus. Jos äänet kuitenkin häiritsevät huomattavasti elämää, on syytä hakeutua lääkäriin.

Tinnitus – korvien soimista ja huminaa

Onko sinulla kokemusta korvien soimisesta, mutta et ole löytänyt sille selitystä? Kyseinen soiminen tai kohina saattaa johtua tinnituksesta. Kyseinen ääni ei aiheudu ulkoisesta äänestä, vaan syynä on tavallisesti sisäkorvan sisäkarvasolujen hermopäätteiden vaurioituminen, mikä aiheuttaa poikkeavan ääniaistimuksen. Syitä voi olla monia ja tinnitus esiintyä eri tavoin. Tässä artikkelissa tutustummekin paremmin tinnituksen syihin, esiintyvyyteen sekä hoitomuotoihin.

tinnitus

Oireena jatkuvaa vinkunaa

Tinnituksen ääni saattaa vaihdella, mutta se on normaalisti jatkuvaa vinkunaa, kihinää sekä kohinaa. Tämä soiva ääni on siniaaltomainen, ja se voi olla esimerkiksi 1500 HZ:n ääntä. Joillakin saattaa esiintyä monta erilaista tinnitusääntä yhtäaikaa. Tinnitus jaetaan useasti kolmeen eri vaikeusasteeseen; ensimmäisen, toisen ja kolmannen asteen tinnitukseen.

Ensimmäisen asteen tinnituksessa oireita esiintyy ajoittaan ja se näin ne myös häiritsevät harvoin. Tällöin tinnitus on mahdollista poistaa tietoisuudesta.

Toisen asteen tinnitus on jatkuvaa, ja tällöin hiljaisissa paikoissa se alkaa helposti häiritsemään. Meluisissa paikoissa oleminen tinnituksen kanssa häiritsee vähemmän.

Kolmannen asteen tinnituksessa tinnitus on jatkuvasti alitajuisesti läsnä, sekä se koetaan todella häiritseväksi. Tämä alitajuntainen tinnitus heikentää huomattavasti elämänlaatua ja saattaa aiheuttaa unihäiriöitä aina masennukseen saakka.

Esiintyvyys

Kroonisesta parantumattomasta tinnituksesta kärsii Suomessa noin 500 000  henkilöä. Tinnitusta voi aiheuttaa silloin tällöin myös väsymys, tupakointi, alkoholin käyttö sekä korvakäytävän tukkeutuminen. Lyhytaikaisena tinnitus esiintyy melkein kaikilla ihmisillä, voimakkaan melualtistuksen jälkeen erityisesti. 15 – 15 %:lla ihmisistä tinnitus on pitkäkestoista, esimerkiksi yli 5 minuutin pituista ja noin 8% joutuu hakemaan apua lääkäriltä vaivan vuoksi. Vain prosentilla tinnitus on todella vaikea-asteista sekä häiritsevää. Perinnöllisyydellä ei tiedetä olevan vaikutusta tinnitukseen.

tinnitus2

Hoito

Mikäli jokin meluvaurio on aiheuttanut tinnituksen, nykylääketiede ei sitä vielä voi parantaa. Mikäli tinnitukseen liittyy huimausta tai kuulon nopeaa huononemista, on syytä käydä lääkärin tutkimuksissa. Joskus tinnitus voi johtua puhtaasti flunssasta, esimerkiksi nenän tai korvan tukkoisuudesta, ja tällöin se voidaan hoitaa helposti pois. Mikäli potilas kärsii pahemmasta tinnituksesta, yhtenä hoitokeinona pidetään sopeutumisvalmennusta sekä kuntoutusta. Myös erilaisilla taustaäänillä saa peitettyä häiritsevää tinnitusta.

Yhteenveto

Vaikka tinnitus on yleistä, monet ihmiset eivät välttämättä edes huomaa sitä. Tinnitusta voi estää elämällä terveellisesti, sekä lepäämällä hyvin. Liian meluisia paikkoja tulisi välttää, sillä suurimmat kuulovauriot johtuvat meluisista paikoista. Mikäli tinnitus rasittaa elämänlaatua, on hyvä käydä lääkärin puheilla. Vaikka pahalaatuista tinnitusta ei voi kokonaan parantaa, sitä voidaan huomattavasti helpottaa ja sen kanssa voi oppia elämään.

kuulokoje

Kuulolaitteet kuulemisen apuna

Kuulokoje on tärkeä apuväline huonokuuloiselle. Se auttaa hyödyntämään jäljellä olevaa kuuloa, mutta se ei kuitenkaan tee käyttäjästään normaalikuuloista.

Kuulokoje helpottaa huonokuuloisen arkielämää: väsyttävä pinnistely esimerkiksi työpalavereissa ja keskusteluissa vähenee. Se helpottaa huonokuuloisen selviytymistä arkielämän tilanteissa ja omien asioiden hoitamissa.

Sähköisessä kuulolaitteessa on mikrofoni, joka muuttaa äänen sähköiseksi signaaliksi sekä vahvistin, jonka tehtävä on kasvattaa sähköisen signaalin voimakkuutta ja korvaan sijoitettava kuulokeosa, joka muuttaa vahvistetun signaalin ääneksi.

kuulokoje

 

Kuulolaitteita on eri malleja, mutta yleisin on korvantauskoje, jonka laiteosa asetetaan korvalehden taakse ja korvakappale korvakäytävään. Äänet välittyvät korvaan korvankappaleeseen liitetyllä letkulla, jonka avulla se myös pysyy korvassa. Korvakappale rakennetaan yksilöllisesti korvan mukaan. Korvakäytävästä otetun mallin mukaan valimistettu korvakäytäväkoje asetetaan korvakäytävään. Se on pienikokoinen, joten sen käyttö vaatii sorminäppäryyttä. Taskukoje on hieman suurempi kuulolaite ja sitä pidetään taskussa tai esimerkiksi kaulassa kannettavassa pussissa. Ääni johdetaan korvaan johdon ja korvakappaleen avulla. Kommunikaattorimalliin kuuluu kuulokkeet ja vastaanotinlaitteisto. Kommunikaattoria käyttävät joskus erittäin huonokuuloiset vahnukset, jotka tarvitsevat kuulolaitetta vain ajoittain. Kuulolaite voidaan myös kiinnittää puhelimeen tai muuhun sähköiseen laitteeseen erityisen induktiosilmukan välityksellä.

Nykyaisikaisissa kuulolaitteissa on monipuoliset ominaisuudet, ja niitä voi käyttää erilaisilla kuunteluohjelmilla erilaissa ääniympäristöissä. Käyttäjä voi itse valita käytettävän ohjelman tai laite voi puolestaan tehdä sen automaattisesti. Useimmat kuulolaitteet sovitetaan tietokonephjelmiston avulla. Laitteita käytetään useimmiten paristoilla: korvantaus- ja korvakäytäväkojeissa on nappiparistot ja taskukojeessa sauvaparistot.

Kuulontutkimukset tehdään yleensä sairaalassa, jossa selvitetään kuulon heikkenemisen syy ja apuvälineiden tarve. Kojeen sovityst tehdään sairaaloiden kuuloasemilla, kuulokeskuksissa tai maksusitoumuksella yksityisella sektorilla. Tälloin henkilö saa kuulokojeen maksutta käyttöönsä,