kuulokoje

Kuulolaitteet kuulemisen apuna

Kuulokoje on tärkeä apuväline huonokuuloiselle. Se auttaa hyödyntämään jäljellä olevaa kuuloa, mutta se ei kuitenkaan tee käyttäjästään normaalikuuloista.

Kuulokoje helpottaa huonokuuloisen arkielämää: väsyttävä pinnistely esimerkiksi työpalavereissa ja keskusteluissa vähenee. Se helpottaa huonokuuloisen selviytymistä arkielämän tilanteissa ja omien asioiden hoitamissa.

Sähköisessä kuulolaitteessa on mikrofoni, joka muuttaa äänen sähköiseksi signaaliksi sekä vahvistin, jonka tehtävä on kasvattaa sähköisen signaalin voimakkuutta ja korvaan sijoitettava kuulokeosa, joka muuttaa vahvistetun signaalin ääneksi.

kuulokoje

 

Kuulolaitteita on eri malleja, mutta yleisin on korvantauskoje, jonka laiteosa asetetaan korvalehden taakse ja korvakappale korvakäytävään. Äänet välittyvät korvaan korvankappaleeseen liitetyllä letkulla, jonka avulla se myös pysyy korvassa. Korvakappale rakennetaan yksilöllisesti korvan mukaan. Korvakäytävästä otetun mallin mukaan valimistettu korvakäytäväkoje asetetaan korvakäytävään. Se on pienikokoinen, joten sen käyttö vaatii sorminäppäryyttä. Taskukoje on hieman suurempi kuulolaite ja sitä pidetään taskussa tai esimerkiksi kaulassa kannettavassa pussissa. Ääni johdetaan korvaan johdon ja korvakappaleen avulla. Kommunikaattorimalliin kuuluu kuulokkeet ja vastaanotinlaitteisto. Kommunikaattoria käyttävät joskus erittäin huonokuuloiset vahnukset, jotka tarvitsevat kuulolaitetta vain ajoittain. Kuulolaite voidaan myös kiinnittää puhelimeen tai muuhun sähköiseen laitteeseen erityisen induktiosilmukan välityksellä.

Nykyaisikaisissa kuulolaitteissa on monipuoliset ominaisuudet, ja niitä voi käyttää erilaisilla kuunteluohjelmilla erilaissa ääniympäristöissä. Käyttäjä voi itse valita käytettävän ohjelman tai laite voi puolestaan tehdä sen automaattisesti. Useimmat kuulolaitteet sovitetaan tietokonephjelmiston avulla. Laitteita käytetään useimmiten paristoilla: korvantaus- ja korvakäytäväkojeissa on nappiparistot ja taskukojeessa sauvaparistot.

Kuulontutkimukset tehdään yleensä sairaalassa, jossa selvitetään kuulon heikkenemisen syy ja apuvälineiden tarve. Kojeen sovityst tehdään sairaaloiden kuuloasemilla, kuulokeskuksissa tai maksusitoumuksella yksityisella sektorilla. Tälloin henkilö saa kuulokojeen maksutta käyttöönsä,

Kuurojen maailma

Monet varmasti pohtivat onko kuurojen maailma täysin hiljainen. On varmasti jännittävää ajatella, miltä tämän yhden aistin puuttuminen mahtaa tuntua. Tämä kiinnostaa myös meitäkin, joten lähdimme tutkimaan asiaa. Löysimme internetin ihmeellisesti maailmasta hyvää tietoa, jonka tahdomme myös jakaa teidän kanssanne.

 

kuuro

Normaalia arkea

Kuurot pystyvät elämään aivan normaalia arkea, vaikka joitakin poikkeavaisuuksia löytyy. Kuurouden asteita löytyy erilaisia, jotkut saattavat kuulla joitakin ääniä, ja jotkut eivät välttämättä huomaisi vaikka joku löisi kattilat yhteen juuri korvan vieressä. Äänet eivät ole kuitenkaan samanlaisia, mitä me kuulemme. Jotkut kovat äänet saattavat kuulua esimerkiksi tömähdyksinä. Puhuminen kuuroille on mahdollista, ja jotkut oppivat sitä hyvin, toiset vähän huonommin. Kuuroille tarjotaan puheterapiaa, jossa opetellaan ääntämistä ja puhumista viittomakielen avulla.

Kuuroilla on tarkkaavaisempi näköaisti kuin niillä, joilla kuuloasti on itsestäänselvyys. Kuurot reagoivat välittömästi liikkeeseen ja ovat tarkkaavaisempia arjen asioissa. Tämän vuoksi näköaisti on kuuroille erittäin tärkeä, koska sen välityksellä he saavat kaiken tiedon.

Äidinkielenä viittomakieli

Viittomakieli on monen kuuron oma äidinkieli. Suomenkieli suomalaisille kuuroille on tavallisesti vasta toinen kieli ja englanti kolmas. Monet kuurot kertovat, että kommunikointi varsinkin suomalaisten kanssa on erittäin hankalaa. Ulkomailla ihmiset ovat vapautuneempia, ja uskaltavat elehtiä asioita enemmän. Suomessa monet ihmiset menevät täysin lukkoon kuuron tullessa juttelemaan. Jotkut saattavat kuitenkin kaivaa rohkeasti puhelimen esiin, ja kommunikoida kirjoittamalla sitä kautta.

Oma yhteisö

Kuuroilla on oma pieni yhteisö, kieli sekä kulttuuri. Melkein kaikki tietävät toisensa tässä tiiviissä vähemmistössä ympäri maailmaa, ja tämän vuoksi monet kuurot saavat hyviä ystäviä ympäri maailmaa tätä kautta. Kuurojen yhteisö onkin siis yhtä suurta perhettä.

Onnellista elämää

Viittomakieliset elävät siis aivan tavallista elämää. He juhlivat, matkustavat, opiskelevat sekä käyvät töissä. Kuurojen yhteisö järjestää useita eri tapahtumia, jonne kokoontuu muita kuuroja ympäri Suomea. Kuurojen kulttuuri on siis mielenkiintoinen sekä tärkeä, mutta kuurojen määrä vähenee valitettavasti kokoajan kehittyneen lääketieteen vuoksi.

Monet kuurot kuvailevatkin itseään onnelliseksi. Jo syntyessään kuurot kertovat että on mahdotonta ikävöidä mitään, mitä ei ole ikinä omistanut. He iloitsevat siitä mitä heillä on, eivätkä mieti mitä ei ole.

Kuurot voivat nauttia vammastaan huolimatta täysipainoista elämää. Moni kuuro ei edes koe kuurouttaan vammaksi. Monen elokuvan saa suomenkielisillä tekstityksillä, esimerkiksi Netflix -palvelussa. Elokuvaelämys on tietysti hyvin erilainen, kun ei kuule tarkkaan harkittuja ääniefektejä ja dialogia. Tietysti jos on kuuro, ei välttämättä kuule myöskään erilaisten kolikkopelien ääniefektejä. Onneksi kuurot ihmiset voivat lukea Casinopelaaja Opas -kaltaisten sivujen kaltaisilta sivuilta infoa kasinojen peleistä, kasinoista itsestään ja muusta rahapelaamiseen liittyvästä. Onneksi rahapelejä pelatakseen ei tarvitse kuuloa, vaan läjäpäin onnea.

Meille kuuleville – niin kuin kuulovammaiset normaaleilla kuulolla varustettuja ihmisiä kutsuvat – on kuurojen maailma vielä hyvin hämärän peitossa. On jännittävää ajatella, millaista olisi nauttia viihteestä esimerkiksi ilman puhetta ja musiikkia. Kuulo on kuitenkin yksi ihmisen tärkeimmistä aisteista. Se on suojellut esi-isiämme vaaroilta ja petoeläimiltä. Muillekin eläimille kuin ihmiselle kuulo on jopa näköaistia tärkeämpi aisti: esimerkiksi lepakot suunnistavat lentäessään täysin kuuloaistinsa varassa öisellä taivaalla ja valaiden kaltaiset merinisäkkäät pystyvät kuulemaan jopa useiden kymmenien kilometrien päästä lajitovereidensa ääntelyn. Ihmisen kuulo ei todellakaan ole eläinmaailman parhaimmasta päästä: koiralla on nelinkertaisesti parempi kuulo ihmiseen verrattuna ja se voi ihmisen tavoin stressaantua melusta ja hälinästä. Ihminen voi myös stressaantua suuresti melusta ja melusta voi oikeasti myös sairastua. Lisäksi kova melu alentaa ihmisen kuuloa ja pahimmillaan ihmisen korvat voivat soida, jolloin puhutaan tinnituksesta. Meluvaurion aiheuttamaa tinnitusta ei voida nykylääketieteen keinoin parantaa, ainakaan jos se on kestänyt pitkään.