Tällä kertaa keskustelemmekin hieman poikkeavasta aiheesta, joka kuitenkin liittyy kuuloonkin. Ilmiötä kutsutaan nimellä korvamato, ehkäpä joku siitä onkin jo kuullut! Tällä termillä tarkoitetaan sävelmää tai musiikinpätkää, joka on jäänyt mieleen eli toisin sanoen soimaan päässä. Tätä ilmiötä on tutkittu yllättävän paljon, onhan se varmasti tuttu tapaus ainakin kaikille länsimaalaisille.

Eri psykologian alat näkevät ilmiön eri tavoin. Esimerkiksi kognitiivisen psykologian mukaan korvamato tai musiikin soiminen päässä on osa ihmisen muistijärjestelmän luonnollista toimintaa. Dynaamisen psykologian näkökulmasta kuitenkin musiikki jo yleisellä tasolla edustaa usein tiedostumattomia psykologisia tekijöitä, usein varsin henkilökohtaisia, onhan musiikin merkitys yksilökohtaista ja hyvinkin erilaista.

Millaiset sikermät sitten jäävät päähän pyörimään? Allekirjoittanut muistaa etenkin ruotsalaisen vauhdikkaan ABBA -yhtyeen kappaleet, joiden kertosäkeet jäivät päähän pyörimään tunneiksi, jos ei jopa päivien ajaksi. Asiaa on tutkittu aivan virallisten tahojenkin toimesta, esimerkiksi Tietotekniikan tutkimuslaitoksen HIIT:n mukaan musiikkikappaleille altistuminen vaikuttaa enemmän kuin musiikkityyli. Sävelmä saattaa tulla mieleen myös vaikkapa assosioimalla asioita joidenkin tiettyjen laulujen kanssa.

Cincinnatin yliopiston professorin mukaan tosin iloinen melodia edesauttaa korvamadon syntymistä, ja tutkijan mukaan esimerkiksi Village Peoplen kappale YMCA on yksi niistä, jotka jäävät helposti mieleen jumiin. Korvamadot eivät ole missään mielessä vaarallisia (vaikka nimi saattaisi niin antaa ymmärtää), sillä lähestulkoon aina mielessä pyörivä kappale katoaa viimeistään muutaman päivän jälkeen eikä todennäköisesti haittaa ihmisen elämää arjessa millään tavalla.

Kuulo on vain yksi ihmisen aisteista ja tällä kertaa tutustummekin kaikkiin aisteihin hieman tarkemmin. Aistien yhteistyön ansiosta ihminen pystyy mm. kuulemaan, näkemään ja maistamaan. Mikäli yksi aisteista puuttuu, ei sen välttämättä tarvitse haitata elämää juuri lainkaan, kuten olemmekin aiemmin asiasta keskustelleet. Suurimmalla osalla nisäkkäistä on viisi perusaistia; makuaisti, hajuaisti, kuuloaisti, näköaisti ja tuntoaisti, mutta sen lisäksi aisteihin lasketaan myös tasapainoaisti ja sisätuntemusaisti. Monen mielestä on olemassa myös kuudes aisti, eli ns. intuitiivinen vaisto asioista. Lisäksi eläimillä esiintyy aisteja, joita ei ihmisiltä löydy, kuten nokkaeläinten sähköaisti ja lintujen oma suunnistuksessa käytettävä magneettiaisti.

Näköaisti

Ihmiset pystyvät havainnoimaan asioita ympärillään silmiin saapuvan valon avulla, joten silmät ovatkin oleellisesti näköaistiin liittyvä elin. Valon antama tieto siirtyy hermoston näköjärjestelmään, jossa rakentuu tarkempi kuva ympäristöstä. Näkökyvyn heikkeneminen on hyvin yleistä etenkin ikääntyvillä ihmisillä, mutta hyvää näköaistia voi pitää yllä silmälasien tai piilolinssien ansiosta.

Kuuloaisti

Olemme käsitelleet kuuloaistia tietysti jo aikaisemmin, onhan sivustomme Kuulonhuoltoliitto. Useimmiten nisäkäslajeilla on kaksi korvaa, joiden avulla voidaan havannoida ympäristön ääniä. Äänet kulkevat ääniaaltoina ilmassa ihmisen tärykalvoon, joka värähtelyllään auttaa ihmistä ymmärtämään äänen kun värähtelyt kulkevat kuulo-tasapainohermon kautta aivoihin. Koska korvat sijaitsevat eri puolilla päätä, voi äänen suunnan ymmärtää sen perusteella, sillä äänellä on eripituinen matka korviin.

Makuaisti

Makuaisti toimii lähinnä suussa sijaitseva kielen avulla. Kielen makunystyt havaitsevat makutyypin ja välittävät sen impulsseina aivoihin. On olemassa vähintään viisi eri perusmakua, jotka ihminen ja muut nisäkäslajit osaavat erottaa: suolainen, makea, karvas, hapan sekä hieman tuntemattomampi umami. Sana umami tulee japanin kielestä ja se tarkoittaa suomeksi maukasta.

Hajuaisti

Hajuaisti on itse asiassa yksi vähiten tutkittu aisti. Kyseessä on kaukoaisti, eli fyysistä yhteyttä kohteeseen ei tarvita tämänkään aistin toiminnassa. Nenäontelossa sijaitsevat reseptorit ja värekarvat välittävät hajuaineet hermoimpulsseina aivoihin.

Tuntoaisti

Toisin kuin moni muu aisti, tuntoaisti tarvitsee kosketuksen toimiakseen. Tuntoaisti aktivoituu kun ihmisen kehon solukalvot painuvat mekaanisesti sekä ihon karvoihin kohdistuvan ärsytyksen ansiosta. Mikäli iholla tuntuva asia on liian kevyt, ei tuntoaisti sitä välttämättä edes tunnista.

Tasapainoaisti

Tasapainoaistin avulla ihminen ymmärtää kehonsa asennon ja täten osaa toimia ja liikkua sen mukaisesti. Jos tasapainoaistin kanssa on ongelmia, voi siitä seurata ihmiselle pahoinvointia tai huimausta.

Sisätuntemusaisti

Sisätuntemusaistilla tarkoitetaan kehon sisällä tapahtuvien toimintojen ansiosta niitä varsinaisesti näkemättä tai kuulematta. Tämä aisti on eräänlainen tuntoaisti, johon liittyvät kuitenkin eri kehon alueet kuin normaaliin kehon ulkoisiin asioihin reagoivaan tuntoaistiin.