korvamato

Korvamato – musiikki mielessä!

Tällä kertaa keskustelemmekin hieman poikkeavasta aiheesta, joka kuitenkin liittyy kuuloonkin. Ilmiötä kutsutaan nimellä korvamato, ehkäpä joku siitä onkin jo kuullut! Tällä termillä tarkoitetaan sävelmää tai musiikinpätkää, joka on jäänyt mieleen eli toisin sanoen soimaan päässä. Tätä ilmiötä on tutkittu yllättävän paljon, onhan se varmasti tuttu tapaus ainakin kaikille länsimaalaisille.

Eri psykologian alat näkevät ilmiön eri tavoin. Esimerkiksi kognitiivisen psykologian mukaan korvamato tai musiikin soiminen päässä on osa ihmisen muistijärjestelmän luonnollista toimintaa. Dynaamisen psykologian näkökulmasta kuitenkin musiikki jo yleisellä tasolla edustaa usein tiedostumattomia psykologisia tekijöitä, usein varsin henkilökohtaisia, onhan musiikin merkitys yksilökohtaista ja hyvinkin erilaista.

Millaiset sikermät sitten jäävät päähän pyörimään? Allekirjoittanut muistaa etenkin ruotsalaisen vauhdikkaan ABBA -yhtyeen kappaleet, joiden kertosäkeet jäivät päähän pyörimään tunneiksi, jos ei jopa päivien ajaksi. Asiaa on tutkittu aivan virallisten tahojenkin toimesta, esimerkiksi Tietotekniikan tutkimuslaitoksen HIIT:n mukaan musiikkikappaleille altistuminen vaikuttaa enemmän kuin musiikkityyli. Sävelmä saattaa tulla mieleen myös vaikkapa assosioimalla asioita joidenkin tiettyjen laulujen kanssa.

Cincinnatin yliopiston professorin mukaan tosin iloinen melodia edesauttaa korvamadon syntymistä, ja tutkijan mukaan esimerkiksi Village Peoplen kappale YMCA on yksi niistä, jotka jäävät helposti mieleen jumiin. Korvamadot eivät ole missään mielessä vaarallisia (vaikka nimi saattaisi niin antaa ymmärtää), sillä lähestulkoon aina mielessä pyörivä kappale katoaa viimeistään muutaman päivän jälkeen eikä todennäköisesti haittaa ihmisen elämää arjessa millään tavalla.

sarjakuva

aistit

Kuulo ja muut aistit

Kuulo on vain yksi ihmisen aisteista ja tällä kertaa tutustummekin kaikkiin aisteihin hieman tarkemmin. Aistien yhteistyön ansiosta ihminen pystyy mm. kuulemaan, näkemään ja maistamaan. Mikäli yksi aisteista puuttuu, ei sen välttämättä tarvitse haitata elämää juuri lainkaan, kuten olemmekin aiemmin asiasta keskustelleet. Suurimmalla osalla nisäkkäistä on viisi perusaistia; makuaisti, hajuaisti, kuuloaisti, näköaisti ja tuntoaisti, mutta sen lisäksi aisteihin lasketaan myös tasapainoaisti ja sisätuntemusaisti. Monen mielestä on olemassa myös kuudes aisti, eli ns. intuitiivinen vaisto asioista. Lisäksi eläimillä esiintyy aisteja, joita ei ihmisiltä löydy, kuten nokkaeläinten sähköaisti ja lintujen oma suunnistuksessa käytettävä magneettiaisti.

Näköaisti

Ihmiset pystyvät havainnoimaan asioita ympärillään silmiin saapuvan valon avulla, joten silmät ovatkin oleellisesti näköaistiin liittyvä elin. Valon antama tieto siirtyy hermoston näköjärjestelmään, jossa rakentuu tarkempi kuva ympäristöstä. Näkökyvyn heikkeneminen on hyvin yleistä etenkin ikääntyvillä ihmisillä, mutta hyvää näköaistia voi pitää yllä silmälasien tai piilolinssien ansiosta.

Kuuloaisti

Olemme käsitelleet kuuloaistia tietysti jo aikaisemmin, onhan sivustomme Kuulonhuoltoliitto. Useimmiten nisäkäslajeilla on kaksi korvaa, joiden avulla voidaan havannoida ympäristön ääniä. Äänet kulkevat ääniaaltoina ilmassa ihmisen tärykalvoon, joka värähtelyllään auttaa ihmistä ymmärtämään äänen kun värähtelyt kulkevat kuulo-tasapainohermon kautta aivoihin. Koska korvat sijaitsevat eri puolilla päätä, voi äänen suunnan ymmärtää sen perusteella, sillä äänellä on eripituinen matka korviin.

Makuaisti

Makuaisti toimii lähinnä suussa sijaitseva kielen avulla. Kielen makunystyt havaitsevat makutyypin ja välittävät sen impulsseina aivoihin. On olemassa vähintään viisi eri perusmakua, jotka ihminen ja muut nisäkäslajit osaavat erottaa: suolainen, makea, karvas, hapan sekä hieman tuntemattomampi umami. Sana umami tulee japanin kielestä ja se tarkoittaa suomeksi maukasta.

Hajuaisti

Hajuaisti on itse asiassa yksi vähiten tutkittu aisti. Kyseessä on kaukoaisti, eli fyysistä yhteyttä kohteeseen ei tarvita tämänkään aistin toiminnassa. Nenäontelossa sijaitsevat reseptorit ja värekarvat välittävät hajuaineet hermoimpulsseina aivoihin.

Tuntoaisti

Toisin kuin moni muu aisti, tuntoaisti tarvitsee kosketuksen toimiakseen. Tuntoaisti aktivoituu kun ihmisen kehon solukalvot painuvat mekaanisesti sekä ihon karvoihin kohdistuvan ärsytyksen ansiosta. Mikäli iholla tuntuva asia on liian kevyt, ei tuntoaisti sitä välttämättä edes tunnista.

Tasapainoaisti

Tasapainoaistin avulla ihminen ymmärtää kehonsa asennon ja täten osaa toimia ja liikkua sen mukaisesti. Jos tasapainoaistin kanssa on ongelmia, voi siitä seurata ihmiselle pahoinvointia tai huimausta.

Sisätuntemusaisti

Sisätuntemusaistilla tarkoitetaan kehon sisällä tapahtuvien toimintojen ansiosta niitä varsinaisesti näkemättä tai kuulematta. Tämä aisti on eräänlainen tuntoaisti, johon liittyvät kuitenkin eri kehon alueet kuin normaaliin kehon ulkoisiin asioihin reagoivaan tuntoaistiin.

Miksi kuulo heikkenee?

kuulo

Kuulo on yksi tärkeimmistä ihmisen viidestä aistista tai seitsemästä, riippuu kuka asiaa määrittelee?. Siksi sen menetys varsinkin yllättäen saattaa muutta ihmisen koko elämää radikaalisti ja sopeutuminen uuteen maailmaan ilman ääniä voi olla hyvinkin haastavaa. Kuulonheikkenemiseen on lukuisia syitä. Tässä kirjoituksessa käymme hiukkasen läpi syitä miksi kuulo heikkenee ja siitä aiheutuvia seurauksia ihmisen jokapäiväisessä elämässä. Kuulo voi heiketä esimerkiksi vanhuuden, korvan vahatulpan, flunssan tai melun seurauksena. Osa syistä on harmittomia ja hoidettavissa olevia kun taas toiset vaurioittavat kuuloa pysyvästi eikä niihin välttämättä ole hoitokeinoa. Kuulovaurioita on myös eriasteisia, lievästä vaikeaan. Lääkärin tulisi aina arvioida tilanne jos korvan kuulo heikkenee ilman mitään selvää syytä yhtäkkisesti tai korvasta tulee minkäänlaista vuotoa, esim.verta tai muuta eritettä. Vakavimmissa tapauksissa kuulonalenema voi johtua korvan, kuulohermon tai keskushermoston sairauksista ja tälläisissä tapauksissa olis hyvä päästä mahdollisimman pian lääkärin vastaanotolle! Seuraavat sairaudet saattavat olla myös syitä jotka aiheuttavat kuulonalenemisen tai menetyksen aikuisiällä.

  • Otoskleroosi, periytyvöä sairaus, joka aiheuttaa aluksi kondukstiivisen kuulovian ja voi lopulta johtaa kuuroutumiseen
  • Menieren tauti, sisäkorvan sairaus jolle tyypillistä on ajoittainen humina, huonokuuloisuus ja huimaus
  • Usherin oireyhtymä, on periytyvä sairaus johon liittyy sisäkorvakuurous tai kuulon alenema sekä silmän verkkokalvon aistinsolujen vaurioitumisesta johtuva näkövamma.
  • Krooninen väliorvantulehdus, välikorvatulehdus vaurioitaa kroonistuessaan kuuloluuketjun, joka aiheuttaa kuulovian.

Aikuisiällä kuuroutuvien suurin ongelma ja huoli on ollut sosiaalisen elämän muuttuminen ja kaventuminen, sekä uusien välttämättömien taitojen opettelu arjen sujumiseksi. Syntymäkuuroille kuurous on normaali olotila, johon henkilö ja läheiset ovat kasvaneet. Viittomakieli on normaali tapa kommunikoida ystävien ja perheenjäsenten kanssa. Aikuisena kuuroutuva voi kokea hankalaksi lähipiirin reaktiot ja sen että he eivät osaa viittomia tai viittomakieltä. Tässä vaiheessa kannattaakin hakeutua vertaistukiryhmiin, ettei jää yksin ja erakoitumaan kuulon heiketessä. Mahdollisiman pian kannattaa myös aloittaa viittomakielen opinnot esimerkiksi ilmoittautumalla kurssille sivustolla www.kuurojenliitto.fi.

Kuulovammasta voi ja tulee kertoa avoimesti. Avun hakemista ei kannata pitkittää eikä asiaa häpeillä!