korvatulehdus

Korvatulehduksen oireet ja hoito

Korvatulehdus on ikävä vaiva, joka kiusaa meitä kaikkia aika ajoin. Se on yleinen etenkin pienillä lapsilla, mutta monikaan ei kuitenkaan ole selvillä siitä, miten korvatulehdusta tulisi hoitaa. Ei sinänsä mikään ihme, sillä netissä liikkuu korvatulehduksen hoidosta, vaikka millaisia ohjeita. Me kerromme tänään, miten korvatulehdus ilmenee, ja mitä tulisi tehdä, mikäli epäilee itselleen, tai lapselleen puhjenneen korvatulehduksen.

Mikä aiheuttaa välikorvan tulehduksen?

Lähes aina, korvatulehduksen syntyä edeltää hengitystietuledus. Korvatulehdus onkin usein flunssan jälkitauti, joka saattaa tulla esimerkiksi flunssan, ja sitä seuranneen keuhkoputkentulehduksen jälkeen. Tulehdus välikorvassa syntyy, kun limakalvojen turvotus ja limaneritys ahtauttavat korvatorvea, ja syntyy olosuhteet, jotka ovat otollinen kasvualusta bakteeriperäisille tulehduksille.

Korvatulehduksen oireet

Korvatulehdusta on syytä epäillä, mikäli korvassa tuntuu kipua, ja ilmenee yskää, nuhaa, tai kuumetta. Pienillä lapsilla, on korvatulehduksen yhteydessä, yleensä vaikeuksia nukkua kunnolla, sillä tulehduksen aiheuttama välikorvan märkä, painaa makuuasennossa tärykalvoa. Yölevottomuus voi siis lapsilla olla merkki korvatulehduksesta.

Korvatulehduksen hoito

Lääkäri tunnistaa korvatulehduksen yleensä siitä, että tärykalvo punoittaa, ja saattaa näyttää turvonneelta. Tärykalvon takana näkyy useimmiten kellertävää märkää, välikorvassa. Suomessa korvatulehdukset hoidetaan pääsääntöisesti antibiooteilla, joiden valintaan vaikuttaa se, minkä ikäinen potilas on kyseessä, aiemmin saadut lääkitykset, sekä mahdolliset allergiat. Korvatulehduksen hoitoon sopivia valmisteita on Suomessa saatavilla, noin 10. Antibioottikuuri välikorvan tulehduksen hoitoon, on kestoltaan yleensä 5 – 7 vuorokautta, ja lääkkeen tehon hoidossa, näkee useimmiten ensimmäisen kahden vuorokauden kuluessa hoidon aloituksesta.

korva

Korvan rakenne

Korva on monimutkainen elin, joka sijaitsee meillä pään sivulla. Emme tule edes ajatelleeksi, miten monesta osasta korva koostuu, niin että se pystyy kuulemaan hyvin ja auttamaan meitä arjen askareissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Korvassa on kolme eri päärakennetta, jotka ovat ulko-. väli- ja sisäkorva. Kaikki näistä kolmesta toimittavat osaltaan tärkeää virkaa siinä, että ihminen kuulee. Monesti ajattelemme korvalehteä vain kosmeettiselta kannalta,eli ovatko korvamme liian suuret, pienet tai ulkonevat, mutta korvalehdellä on tosiasiassa todella tärkeä tehtävä kerätä ääniaallot korvakäytävään ja aloittaa koko kuulemisprosessi.

Eläimillä, kuten tiedämme, korvat liikkuvat mielialojen mukaan tai kun kuuloa halutaan tarkentaa, mutta ihminen on aikojen saatossa kadottanut tämän kykynsä ja meidän täytyy nykyään vain luottaa korvalehtien apuun kerätessämme ääniaaltoja korvakäytävään.

Välikorva on alue, jossa sijaitsevat sekä tärykalvot että myöskin kuuloluut. Tärykalvon tehtävä on muuttaa korvalehden keräämät ääniaallot mekaaniseksi liikkeeksi ja välittää ne kuuloluille. Kuuloluut taas omalta osaltaan voimistavat tai vaimentavat ääniaaltoja . Kyseessä on siis ketjureaktio ja korvan kuullessa hyvin, jokaisen osan on toimittava hyvin.

Sisäkorvassa sijaitsee simpukka niminen elin, joka on simpukan kaltainen kierteinen elin. Tämä elin sisältää nestettä ja kuulosoluja ja kooltaan se on noin 35 mm pitkä. Kova melu voi vahingoittaa korvan simpukkaa, saaden kalvot repeytymään. Korvien soiminen kovan melun jälkeen voikin kertoa siitä, että simpukkaan on tullut äänen voimakkuuden takia jonkinlaisia vaurioita. Sisäkorvassa sijaitsevat myöskin kaarikäytävät, joiden tehtävänä on aistia sekä tasapainoa että asentoja. Joskus huimaus voikin olla merkki siitä, että näissä kyseisissä elimissä on vikaa.

Simpukan tehtäviin kuuluu myös ääniaaltojen muuttaminen hermoärsykkeiksi. Tämä värähtely taas omalta osaltaan liikuttaa kuuloreseptorisoluja, jotka antavat hermoimpulssin isoaivokuoren kuuloalueelle. Kuuleminen on siis monimutkainen prosessi, jossa on mukana lukuisa määrä herkkiä ja hienovaraisia elimiä. Näiden elinten kunnossa pitäminen ja huoltaminen onkin ensiarvoisen tärkeää jos haluaa säilyttää kuulonsa vielä vanhuuspäivinään.

 

kuulokkeet

Parhaat kuulokkeet musiikin kuunteluun

Tänä päivänä jo pelkästään katukuvassa näkee etenkin monia nuorempia ihmisiä, jotka kuuntelevat musiikkia esimerkiksi älypuhelimillaan. Musiikkia kuunnellaan niin paljon, että siksi onkin tärkeää omistaa oikeat varusteet kuuntelun, eli laadukkaat kuulokkeet. Mikäli kuuntelet huonolaatuisilla kuulokkeilla musiikkia tai puhetta suurella voimakkuudella, voi erityisesti pitkän ajan kuluessa siitä koitua suuriakin ongelmia. Tällä kertaa olemmekin siis listanneet parhaat ominaisuudet turvalliseen kuunteluun, jotta kuulo pysyisi hyvänä aina vanhoille päiville asti.

Millaiset korvakuulokkeet sinulle sopivat?

Useimmiten kuulokkeita käytetään nimenomaan älypuhelinten kanssa. Monet käyttävät niitä voidakseen puhua puhelimessa ilman että laitetta tulisi pitää koko ajan korvalla, toiset taas kuuntelevat musiikkia tai katsovat elokuvia mobiililaitteella. Korvakuulokkeet voivat olla joko langattomia tai johdollisia, eikä sillä ole suurta merkitystä kuuntelun suhteen vaan on käyttäjästä kiinni haluaako hän olla ns. vapaampi puhelimestaan, sillä välillä johdot saattavat irrota etenkin liikkuessa. 

Ensinnäkin kannattaa kiinnittää huomiota kuulokeosan malliin. Joskus ne voivat mennä hyvinkin syvälle korvakäytävään, jolloin kannattaa muistaa alhainen voimakkuustaso kuulokkeita käyttäessä. Tämä malli tosin pysyy paremmin korvassa kiinni. Jos ongelmana on se, että nappikuulokkeet putoilevat, kannattaa harkita kuulokkeita, joissa on korvan ympäri kulkeva pidike. Musiikin kuuntelijoille sopii mainiosti hieman isommat kuulokkeet, joissa korvat jäävät kokonaan kuulokeosien sisälle ja näin ääni eristyy ja kuuntelija voi keskittyä musiikkiin.

Tärkeintä on se, että kuulokkeet eivät paina korvaa tai hiosta. Kuten jo mainittukin, äänen voimakkuutta on hyvä rajoittaa, ettei kuulo vaurioidu.

audionomi

Kuulontutkijan ammatti

Monia ihmisiä varmasti mietityttää, ketkä ovat he, jotka tutkivat kuuloa, ja miten kuulontutkijaksi pääsee. Tänään perehdymme asiaan, sillä onhan kyseessä erittäin mielenkiintoinen, ja ennen kaikkea, todella tärkeä ammatti.

Kuulontutkijaksi eli audionomiksi pääsee erikoistumalla. Pohjalla tulee olla jokin terveydenhuollon perustutkinto, kuten lähihoitajan, sairaanhoitajan, tai vaikka terveydenhoitajan tutkinto. Sen jälkeen on mahdollista hakea täydentävään koulutukseen, josta valmistuu audionomiksi. Audionomin koulutus on laajuudeltaan 60 opintopistettä, ja se kestää noin 1 – 1,5 vuotta, riippuen opinto-ohjelmasta.

Suomessa koulutuksiin on mahdollista hakea, esimerkiksi Metropoliaan Helsingissä, Oulun ammattikorkeakouluun, sekä Turun ammattikorkeakouluun. Koulutuksia ei välttämättä ole saatavilla joka vuosi, mutta kannattaa pitää silmät auki, sillä silloin tällöin, uusista koulutuksista tulee tietoa, esimerkiksi koulujen nettisivuille.

Audionomin työ on mielenkiintoista monestakin syystä, mutta ennen kaikkea sen vuoksi, että siinä saa yhdistettyä hoitotyön, sekä tutkimustyön, mitä monet alkavat kaipaamaan siinä vaiheessa, kun työelämässä on oltu jo jonkin aikaa. Jokin aina houkuttelee siinä tutkimustyössä, mikä antaa todella paljon, verrattuna pelkkään hoitotyöhön. Tutkimusten tekeminen on hieman samanlaista, kuin opiskelu. Kuulontutkijan työ on myös todella tärkeää, sillä kuuloaistia tulee huoltaa, ja tutkia säännöllisin väliajoin, jotta pienetkin muutokset kuulossa huomataan mahdollisimman pian. Siten asialle voidaan paremmin tehdä jotain. Audionomit työskentelevät paljon itsenäisesti, joten ammatissa tulee olla itsenäisestä työskentelystä pitävä ihminen, ja työhönsä pitää voida keskittyä, aika ajoin sataprosenttisesti, sillä tutkimusten tekeminen ja analysointi, vaativat tarkkuutta.

kuulo1234

Voiko kuuloa huoltaa?

Kuulo on meille monille päivänselvä ja jopa itsestäänselvä asia, jota ei tule miettineeksi, ennen kuin se alkaa heiketä. Heikkeneminen voi tapahtua joko vanhuuden tai sairauden johdosta, mutta nykyisin lääketieteen ollessa todella kehittynyttä asioille voidaan onneksi tehdä jotain, kun huomataan alkavat ongelmat.

Kuitenkin jos huomaa ongelmia kuulonsa kanssa, ei kannata jäädä aikailemaan, vaan ottaa rohkeasti yhteyttä lääkäriin, joka osaa neuvoa jatkotoimenpiteet.

Ennen kuulon huonontumista on kuitenkin tärkeää, että kuulosta huolehtii oikeaoppisesti. Tämä saattaa jopa ehkäistä tulevaisuudessa ongelmia kuulon kanssa.

Luonnollisesti kovassa melussa oleskellessa, tulee suojata kuulo asianmukaisilla kuulosuojaimilla. Mitä nuorempana tämän tavan aloittaa, sitä paremmat ovat tulokset. Korvien käytäviä ei tulisi myöskään kaivella turhaan, vaan toimia annettujen ohjeiden mukaan. Korvatulehdukset vaivaavat meistä monia lapsena ja niiden oikeanlainen hoito ja seuranta onkin ensiarvoisen tärkeää, vanhuutta ajatellen. Kuten jo aiemmin mainittiin, myös se että reagoi ajoissa huomaamiinsa muutoksiin, auttaa paljon siinä että ongelmiin ehditään puuttua aikaisessa vaiheessa.

Kuulo, samalla tavalla kuin vaikkapa iho, tarvitsee huoltoa pysyäkseen hyvänä elämämme loppuun saakka. Siksi pieniäkään oireita ei kannata ohittaa, vaan ottaa ne tosissaan ja pyytää niihin apua. Todella monet ongelmista voidaan kuitenkin nykyisin hoitaa, kunhan niihin vain puututaan tarpeeksi ajoissa.

Kuulo on kuitenkin yksi tärkeimmistä aisteista, joka auttaa meitä meidän sosiaalisessa elämässämme ja antaa meille myös todella monia erilaisia kokemuksia ja elämyksiä, esimerkiksi musiikin kautta. Suuri osa ympäröivän maailman aistimisesta tapahtuu myös kuulon avulla. Kuulo on myös osa muistijärjestelmää, tuoden meille muistoja menneestä, tuttujen äänien avustuksella. Se on siis kokonaisuudessaan todella tärkeä osa ihmisen elämää ja siksi sen kunnossa pitäminen onkin niin ensiarvoisen tärkeää.

 

 

 

 

Kuulon tutkiminen

Tänään päätimme puhua tärkeästä, kuuloon liittyvästä aiheesta, nimittäin kuulotutkimuksesta, ja siitä, miten se tehdään, ja miksi kuulotutkimukset ovat tärkeä osa terveydenhuoltoa. Kuulo on yksi ihmisen aisteista, joten tulisi olla ilmiselvää, että sen hoito kuuluu normaaliin, säännölliseen terveydenhoitoon aivan kuten kaikki muukin ihmisen perusaistien hoito. Usein näin ei kuitenkaan ole. Jostain kumman syystä, ihmiset helposti unohtavat kuuloaistin huoltamisen, ja säännölliset kuulotutkimukset, jotka ovat todella tärkeitä. Jokaisen ihmisen tulisi pysyä perässä siitä, mitä omissa korvissa, ja kuuloaistissa tapahtuu, ja kuinka se voi.

Kuulon tutkimiseen on monia erilaisia menetelmiä, joista yleensä kattavassa tutkimuksessa, käytetään useampia menetelmiä samassa tutkimuksessa. Kuuloa tutkitaan muun muassa äänesaudiogrammilla, ilma-ja luujohtotutkimuksilla, puhetesteillä, sekä huimaustutkimuksilla. Lähestulkoon aina, tavallisimmassa kuulotutkimuksessa, käytetään äänesaudiogrammia, mikä on kuulonhuollon menetelmistä kaikkein tunnetuin. Äänesaudiogrammi tehdään molemmille korville erikseen, ja se mittaa sitä, mitkä ovat kaikkein matalimpia, ja korkeimpia ääniä, joita molemmat korvista kuulevat, sekä jos kuulossa on joitakin puutteita. Testi tapahtuu siten, että kuulija kuulee kuulokkeista, jotka poistavat ympäristön melun, eri korkuisia ääniä. Audiogrammi piirretään molempien korvien kohdalta erikseen, ja pisteet, jotka esittävät kuultuja ääniä, muodostavat diagrammin, josta voidaan päätellä, onko tutkittavan henkilön kuuloaisti täysin normaali, vai onko siinä jotakin puutteita.

Vähintäänkin audiogrammissa, jokaisen tulisi käydä säännöllisin väliajoin, noin viiden vuoden välein, jotta voidaan pysyä perässä kuulon terveydestä, ja hoitaa sitä tarvittaessa. Muista, että kuulo on tärkeä.

korvamato

Korvamato – musiikki mielessä!

Tällä kertaa keskustelemmekin hieman poikkeavasta aiheesta, joka kuitenkin liittyy kuuloonkin. Ilmiötä kutsutaan nimellä korvamato, ehkäpä joku siitä onkin jo kuullut! Tällä termillä tarkoitetaan sävelmää tai musiikinpätkää, joka on jäänyt mieleen eli toisin sanoen soimaan päässä. Tätä ilmiötä on tutkittu yllättävän paljon, onhan se varmasti tuttu tapaus ainakin kaikille länsimaalaisille.

Eri psykologian alat näkevät ilmiön eri tavoin. Esimerkiksi kognitiivisen psykologian mukaan korvamato tai musiikin soiminen päässä on osa ihmisen muistijärjestelmän luonnollista toimintaa. Dynaamisen psykologian näkökulmasta kuitenkin musiikki jo yleisellä tasolla edustaa usein tiedostumattomia psykologisia tekijöitä, usein varsin henkilökohtaisia, onhan musiikin merkitys yksilökohtaista ja hyvinkin erilaista.

Millaiset sikermät sitten jäävät päähän pyörimään? Allekirjoittanut muistaa etenkin ruotsalaisen vauhdikkaan ABBA -yhtyeen kappaleet, joiden kertosäkeet jäivät päähän pyörimään tunneiksi, jos ei jopa päivien ajaksi. Asiaa on tutkittu aivan virallisten tahojenkin toimesta, esimerkiksi Tietotekniikan tutkimuslaitoksen HIIT:n mukaan musiikkikappaleille altistuminen vaikuttaa enemmän kuin musiikkityyli. Sävelmä saattaa tulla mieleen myös vaikkapa assosioimalla asioita joidenkin tiettyjen laulujen kanssa.

Cincinnatin yliopiston professorin mukaan tosin iloinen melodia edesauttaa korvamadon syntymistä, ja tutkijan mukaan esimerkiksi Village Peoplen kappale YMCA on yksi niistä, jotka jäävät helposti mieleen jumiin. Korvamadot eivät ole missään mielessä vaarallisia (vaikka nimi saattaisi niin antaa ymmärtää), sillä lähestulkoon aina mielessä pyörivä kappale katoaa viimeistään muutaman päivän jälkeen eikä todennäköisesti haittaa ihmisen elämää arjessa millään tavalla.

sarjakuva

aistit

Kuulo ja muut aistit

Kuulo on vain yksi ihmisen aisteista ja tällä kertaa tutustummekin kaikkiin aisteihin hieman tarkemmin. Aistien yhteistyön ansiosta ihminen pystyy mm. kuulemaan, näkemään ja maistamaan. Mikäli yksi aisteista puuttuu, ei sen välttämättä tarvitse haitata elämää juuri lainkaan, kuten olemmekin aiemmin asiasta keskustelleet. Suurimmalla osalla nisäkkäistä on viisi perusaistia; makuaisti, hajuaisti, kuuloaisti, näköaisti ja tuntoaisti, mutta sen lisäksi aisteihin lasketaan myös tasapainoaisti ja sisätuntemusaisti. Monen mielestä on olemassa myös kuudes aisti, eli ns. intuitiivinen vaisto asioista. Lisäksi eläimillä esiintyy aisteja, joita ei ihmisiltä löydy, kuten nokkaeläinten sähköaisti ja lintujen oma suunnistuksessa käytettävä magneettiaisti.

Näköaisti

Ihmiset pystyvät havainnoimaan asioita ympärillään silmiin saapuvan valon avulla, joten silmät ovatkin oleellisesti näköaistiin liittyvä elin. Valon antama tieto siirtyy hermoston näköjärjestelmään, jossa rakentuu tarkempi kuva ympäristöstä. Näkökyvyn heikkeneminen on hyvin yleistä etenkin ikääntyvillä ihmisillä, mutta hyvää näköaistia voi pitää yllä silmälasien tai piilolinssien ansiosta.

Kuuloaisti

Olemme käsitelleet kuuloaistia tietysti jo aikaisemmin, onhan sivustomme Kuulonhuoltoliitto. Useimmiten nisäkäslajeilla on kaksi korvaa, joiden avulla voidaan havannoida ympäristön ääniä. Äänet kulkevat ääniaaltoina ilmassa ihmisen tärykalvoon, joka värähtelyllään auttaa ihmistä ymmärtämään äänen kun värähtelyt kulkevat kuulo-tasapainohermon kautta aivoihin. Koska korvat sijaitsevat eri puolilla päätä, voi äänen suunnan ymmärtää sen perusteella, sillä äänellä on eripituinen matka korviin.

Makuaisti

Makuaisti toimii lähinnä suussa sijaitseva kielen avulla. Kielen makunystyt havaitsevat makutyypin ja välittävät sen impulsseina aivoihin. On olemassa vähintään viisi eri perusmakua, jotka ihminen ja muut nisäkäslajit osaavat erottaa: suolainen, makea, karvas, hapan sekä hieman tuntemattomampi umami. Sana umami tulee japanin kielestä ja se tarkoittaa suomeksi maukasta.

Hajuaisti

Hajuaisti on itse asiassa yksi vähiten tutkittu aisti. Kyseessä on kaukoaisti, eli fyysistä yhteyttä kohteeseen ei tarvita tämänkään aistin toiminnassa. Nenäontelossa sijaitsevat reseptorit ja värekarvat välittävät hajuaineet hermoimpulsseina aivoihin.

Tuntoaisti

Toisin kuin moni muu aisti, tuntoaisti tarvitsee kosketuksen toimiakseen. Tuntoaisti aktivoituu kun ihmisen kehon solukalvot painuvat mekaanisesti sekä ihon karvoihin kohdistuvan ärsytyksen ansiosta. Mikäli iholla tuntuva asia on liian kevyt, ei tuntoaisti sitä välttämättä edes tunnista.

Tasapainoaisti

Tasapainoaistin avulla ihminen ymmärtää kehonsa asennon ja täten osaa toimia ja liikkua sen mukaisesti. Jos tasapainoaistin kanssa on ongelmia, voi siitä seurata ihmiselle pahoinvointia tai huimausta.

Sisätuntemusaisti

Sisätuntemusaistilla tarkoitetaan kehon sisällä tapahtuvien toimintojen ansiosta niitä varsinaisesti näkemättä tai kuulematta. Tämä aisti on eräänlainen tuntoaisti, johon liittyvät kuitenkin eri kehon alueet kuin normaaliin kehon ulkoisiin asioihin reagoivaan tuntoaistiin.

Miksi kuulo heikkenee?

kuulo

Kuulo on yksi tärkeimmistä ihmisen viidestä aistista tai seitsemästä, riippuu kuka asiaa määrittelee?. Siksi sen menetys varsinkin yllättäen saattaa muutta ihmisen koko elämää radikaalisti ja sopeutuminen uuteen maailmaan ilman ääniä voi olla hyvinkin haastavaa. Kuulonheikkenemiseen on lukuisia syitä. Tässä kirjoituksessa käymme hiukkasen läpi syitä miksi kuulo heikkenee ja siitä aiheutuvia seurauksia ihmisen jokapäiväisessä elämässä. Kuulo voi heiketä esimerkiksi vanhuuden, korvan vahatulpan, flunssan tai melun seurauksena. Osa syistä on harmittomia ja hoidettavissa olevia kun taas toiset vaurioittavat kuuloa pysyvästi eikä niihin välttämättä ole hoitokeinoa. Kuulovaurioita on myös eriasteisia, lievästä vaikeaan. Lääkärin tulisi aina arvioida tilanne jos korvan kuulo heikkenee ilman mitään selvää syytä yhtäkkisesti tai korvasta tulee minkäänlaista vuotoa, esim.verta tai muuta eritettä. Vakavimmissa tapauksissa kuulonalenema voi johtua korvan, kuulohermon tai keskushermoston sairauksista ja tälläisissä tapauksissa olis hyvä päästä mahdollisimman pian lääkärin vastaanotolle! Seuraavat sairaudet saattavat olla myös syitä jotka aiheuttavat kuulonalenemisen tai menetyksen aikuisiällä.

  • Otoskleroosi, periytyvöä sairaus, joka aiheuttaa aluksi kondukstiivisen kuulovian ja voi lopulta johtaa kuuroutumiseen
  • Menieren tauti, sisäkorvan sairaus jolle tyypillistä on ajoittainen humina, huonokuuloisuus ja huimaus
  • Usherin oireyhtymä, on periytyvä sairaus johon liittyy sisäkorvakuurous tai kuulon alenema sekä silmän verkkokalvon aistinsolujen vaurioitumisesta johtuva näkövamma.
  • Krooninen väliorvantulehdus, välikorvatulehdus vaurioitaa kroonistuessaan kuuloluuketjun, joka aiheuttaa kuulovian.

Aikuisiällä kuuroutuvien suurin ongelma ja huoli on ollut sosiaalisen elämän muuttuminen ja kaventuminen, sekä uusien välttämättömien taitojen opettelu arjen sujumiseksi. Syntymäkuuroille kuurous on normaali olotila, johon henkilö ja läheiset ovat kasvaneet. Viittomakieli on normaali tapa kommunikoida ystävien ja perheenjäsenten kanssa. Aikuisena kuuroutuva voi kokea hankalaksi lähipiirin reaktiot ja sen että he eivät osaa viittomia tai viittomakieltä. Tässä vaiheessa kannattaakin hakeutua vertaistukiryhmiin, ettei jää yksin ja erakoitumaan kuulon heiketessä. Mahdollisiman pian kannattaa myös aloittaa viittomakielen opinnot esimerkiksi ilmoittautumalla kurssille sivustolla www.kuurojenliitto.fi.

Kuulovammasta voi ja tulee kertoa avoimesti. Avun hakemista ei kannata pitkittää eikä asiaa häpeillä!

 

Tärykalvot

Tärykalvo on yksi korvan tärkeimmistä osista ja mitä kuuloon tulee, on tärykalvon tehtävä yksi merkittävimmistä. Tärykalvon saattaa ottaa itsestäänselvyytenä, kuten monet muutkin kehonosat. Jos ongelmia sitten tulee, onkin tilanteen korjaaminen hankalampaa ja esimerkiksi tärykalvon rikkoutuminen voi johtaa pysyvään kuulon menetykseen. Tänään tutustumme hieman tarkemmin siihen, mistä tärykalvo koostuu ja minkälainen tehtävä sillä on kuuloaistin suhteen.

korvarakenne

Tärykalvon rakenne

Korvassa sijaitsevat ihmiskehon pienimmät luut, vasaraluu, jalusinluu ja alasinluu. Tärykalvo on kiinnittynyt vasaraluuhun sekä korvakäytävän reunoihin ja sen tehtävänä on välittää ääniaallot välikorvassa sijaitseviin kuuloluihin. Sieltä matka jatkuu aivoihin, jotka viimeisenä tajuavat tärähtelyt ääninä. Tärykalvon väri on vaalean harmaa ja sen halkaisija on noin 1 cm.

Ongelmat tärykalvossa

Tärykalvon kanssa voi tulla ongelmia esimerkiksi silloin, jos korvaan osuu isku tai kovan äänen seurauksena. Jos tärykalvo puhkeaa, siitä aiheutuu kuulovaurio, joka voi jäädä pysyväksi. Tärykalvo kuitenkin voi kasvaa ja uusiutua, jolloin kuulokin palaa ennalleen. Lentokoneessa ongelmana voi olla välikorvaan kehittyvä alipaine, jolloin tärykalvo vetäytyy sisäänpäin ja korva menee ns. lukkoon.